2018-05-30

Kuolanpioni vai ruusupioni?



Ostin pari vuotta sitten kaksi pikkiriikkistä pionin tainta. Toinen oli ruusupioni, toinen kuolanpioni. Istutin ne vierekkäin omenapuun alle vahvistumaan. Toinen pioneista kuoli; kumpi on tämä jäljelle jäänyt?


Jäljelle jäänyt kukki viime viikolla ensimmäisen kerran ja ennätin napata siitä jokusen kuvan. Yritin verrata kukkia Googlesta löytämiini kuviin ja vähitellen kallistun kuolanpionin suuntaan.
Sopivasti Villipihan Sanna postasi omasta kuolanpionistaan. Tosin Sannan kuolanpioni on paljon topakamman oloinen ja terälehtien reunoissa on pientä poimua.



Myös Pionihullun päiväkirjan Marja kirjoitti omista varhain kukkivista pioneistaan. Uskottava on, että tänä keväänä pionitkin aukeavat "ennen aikojaan". Marja on listannut komean joukon luonnonlajeja. Minusta sielläkin kuolanpionin kuva aikalailla vastaa omaani. Toisin kuin tässä viimeisen linkin kuvassa oleva ruusupioni.

 
Ja vielä Saran mökissä ja puutarhassakin kukkii kuolanpioni, mutta tämä näyttääkin sitten hieman erilaiselta kuin omani... no, höh!



Kaunis oli kukka kumminkin. Olen tosi tyytyväinen, että taimeni kukki jo nyt, kahden vuoden jälkeen istuttamisesta. Jos arvelet tietäväsi pionini nimen, niin kerro.




2018-05-26

Paratiisi kotiovella




Puutarhaihmiselle on varmasti tuttua saapua omaan puutarhaan, ihastella sen uhkeutta, haistella vastaan tulevia tuoksuja ja hämmästellä kevään voimaa.

Paratiisit ovat täällä taas. Kasvun voima ja kukinnan täydellisyys pistää huokailemaan. Minulta täysi kesä näin keväällä on tyystin lyönyt jalat alta. Olen niin onnellinen...


Tuoksut alkavat vaivihkaa päärynöiden ja kirsikoiden vienolla houkutuksella, viereisen puistikon kieloilla ja tuomilla, sitten seuraan liittyvät omenankukat pihlajilla voimistuen, ja lopulta syreenit räjäyttävät tajunnan. Milloin keksitään valokuva, johon tallentuu myös tuoksut?

Olen lueskellut Meik Wikingin kirjaa "Lykke". Kirja tiivistää tutkimustuloksia, joita kööpenhaminalainen Happiness ResearchInstitute on onnellisuudesta tehnyt. (Kyllä, sellainenkin taho on olemassa!).  Pohjoismaat ovat pitkään pitäneet kärkisijoja, mutta nythän me suomalaiset ollaan onnellisimpia myös YK:nraportin mukaan.


Wiking ei sinänsä tuo mitään uutta liittyen hyvinvointiin ja onnellisuuteen,  mutta tapa jolla hän asioista kirjoittaa, on kiehtova ja saa miettimään, mistä asioista itse olen onnellinen. Hän esimerkiksi kertoo työpaikasta, jossa uudelle työntekijälle annetaan ensimmäisenä "Smile File" täytettäväksi. Siihen kirjataan kehut, positiiviset asiat, joita saadaan työkavereilta, esimieheltä, asiakkailta jne. Todistettavasti on näet niin, että kirjattu asia on todempi ja se kirjoitettuna muistuu paremmin mieleen.


Yhdistin ajatuksen välittömästi puutarhaan, blogeihin ja puutarhan onnistumisista kirjoittamiseen. Ehkei tämä olekaan pelkästään päiväkirjan pitämistä, ehkä kirjoittamalla ja jakamalla tulee vahvistaneeksi omaa ja muiden onnellisuutta.

Mitä sinun Smile File:ssasi on tällä viikolla puutarhan osalta? Minun listallani ovat:
1. Koristeomenapuun kukinta ja ohikulkijoiden kiinnostus kyseiseen puuhun
2. Matonpesu ja läheiset
3. Äidiltä saatu kellukka kukkii