2018-07-10

Kiviympyrän uusi istutus


Kuluneen kesän olen katsellut tekosiani, ja miettinyt tuliko viime kesänä viskattua laidallinen, kun ihan vähän vaan piti asetella sopivia kiintopisteitä uuteen istutukseen.


Hämmästelen hopeamarunan korkealle kurottavia latvoja ja tummakurjenpolven hukkumista William Guinnes -akileijojen taakse. Pikkupilarikatajan latvus lähes peittyy muuhun kasvillisuuteen, vaikka keväällä se oli yksi istutuksen kiintopisteistä. Uusien kasvituttavuuksien kanssa joutuu ensin tarkistamaan, mihin mittoihin ne annetuissa olosuhteissa kasvavat. Ehkä vielä siirrän tummakurjenpolven ja jokusen hopeamarunan, toinen vaskikurjenpolvista sai jo lisämultaa alleen. Istutuksessa keskikorkeat kasvit kilpailevat huomiosta, silti nautin niistä jokaisesta erikseen.


On hankalaa valita oikeat kasvit ja arvella siinä sivussa vaihtelevat paahteet ja sademäärät. Kohtuullisesti tällä kertaa onnistuin. Kerran olen letkukastellut alueen läpikotaisin ja pari kertaa vienyt kannulla hätäapua pahimman porotuksen uhreille aivan kivimuurin tuntumassa. Onneksi taivaat repesivät ja janoiset saivat vesivarastotkin täyteen. Kivimuurin istutuksista olen suorastaan ylpeä.


Haalin katajan ja purppuraheisiangervon ympärille niiden sävyihin sointuvia kasveja, purppuraa, kermankeltaista, vaaleanpunaista, sinisen sävyjä ja hopeaa. Istutin ripauksen keltaisena kukkivia: äidiltä saamani kellukat, joiden varsissa ja verholehdissä on kaunis purppuran sävy. Loppukesän kukintaan on varattu ripsialpi, jonka lehdet sitovat pirteänkeltaiset kukat osaksi taustan purppuraa.


Vaskikurjenpolvi vaaleine kukkineen ja pronssisaumayrtin tumma karvaisen pehmeä olemus antavat taustaa maanpeiteruusu Candy Coverille, muurin valkomaksaruoholle ja vahvanpunaisille harmaanvihreävartisille ketoneilikoille.


Vaaleana kukkivan pensaskärhön purppura ja Teresanruusun helakat lehdet ovat kaunis näky. Yhdessä ne eivät tänä vuonna kukkineet, vaikka niin suunnittelin. Ruusun parhaan kukinnan missasin, kun ensin jänis ehti napsia mehukkaimmat latvat ja sitten kävin ihastelemassa David Austinin ruusuja, mutta siitä reissusta myöhemmin.


Teresanruusun ympäristön hukutin hopeamarunaan, iisoppiin ja laventeliin, joka talvehti oikein hyvin. Tänä vuonna siihen tulee kukkiakin! Muiden kasvien maanpeitteenä on mirrinminttua, jonka ajattelin sopivan kokonaisuuteen.


William Guinnesin tummanpuhuvat kukinnot osittain katosivat purppuraheisiangervon muodostamaan taustaan. Tykkään ja en tykkää. Yllättäen silmä havaitsee eri kukintoja kuin pensaassa kuvittelisi olevan. Kadulta ja taloa kiertävältä polulta katsoen pensas ja viljamit sijoittuvat vierekkäin. Pystysuorina kohoavat sinipallo-ohdakkeet saivat huojuvaksi elementiksi  etelänruusuruohon ja nuokkuluppion. Näiden alapuolella kukkivat aikanaan tummanpunainen, vaaleanpunainen ja valkoinen pioni, kunhan varttuvat kukintaikään.


Brookside-jalokurjenpolven vieressä ja likusterisyreenin alla maa ammottaa vielä mustanaan. Olen kylvänyt ohueen hiekkamultaan, kivikon väleihin raunio- ja kivikkokilkkaa, jotka ehkä vasta ensi keväänä itävät, kun saavat kevätkosteutta. Toistaiseksi on ollut itämiseen liian kuivaa.


Alueen toisessa päässä ovat pionit, nuokkuluppio, etelänruususruoho, sinipallo-ohdake, Johnsson's Blue -loistokurjenpolvi, jokunen kellukka ja punapäivänhattu.

 

14 kommenttia:

  1. Kaunista! Ihailen ihmisiä, joilla on taito sommitella värejä ja muotoja yhteen. Itsellä visuaalisuus ei ole hallussa, vaikka kaikesta kauniista tykkäänkin. Kukapa ei.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Between! Olen aina asetellut värejä yhteen ja mallaillut sopiiko ne vai ei. Visuaalisuuskin on vähän yliarvostettu juttu. Jokaisesta löytyy yllättävästi taitoa katsoa, mikä on kaunis, mikä menee överiksi jne. Toisilla se on luontaisesti, mutta sitä voi myös oppia.
      Puutarhahommissa vaikeusaste kasvaa, jos menee istuttamaan kasveja, joista ei oikein tiedä, miten käyttäytyvät.

      Poista
  2. Kasvien korkeudet on hankala asia. Jos ilmoitetaan korkeudeksi 40-60cm niin ei voi tietää mitä on omassa pihassa, 20cm ero pituudessa on valtava ympärillä olevia istutuksia ajatellen.

    Etelänruusuruoho on ihastuttava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvin korkeuteen vaikuttaa niin moni asia, joihin välttämättä itse ei voi tai ehdi puuttua. Toisaalta se tuo oman jännityksensä hommaan.
      Etelänruusuruoho on muuten todella leveä kasvi, jos sen antaa itsekseen tukematta kasvaa. Tulipa sekin kokeiltua ja turha enää on yrittää vääntää rapsakoita oksia suppeammalle. Ensi vuonna tiedän tuonkin.

      Poista
  3. Kasvukorkeudet ovat usein ongelmana itselläkin. Sama kasvi voi jossain kohtaa myös kasvaa suuremmaksi kuin toisessa paikassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Olen alkanut etsiä kuvista kasveja, joita aioin istuttaa ja tarkastella, mitä muita kasveja niiden kanssa muut ovat käyttäneet. Silti korkeudet hieman heittää.

      Poista
  4. Kasvit yllättävät pituudellaan ja leveydellään eri vuosina. Kosteudesta ja lämmöstä riippuen ne kasvavat ja rehevöityvät eri tavoin ja silloin joku peittyy ja toinen putkahtaa esiin. Herkät kukkapilvet ovat kivikon äärellä ihania - ihailen juuri erilaisia kevyitä rinnastuksia, se vaatii taitoa ja näkemystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasvien vuorottelu kukkapenkeissä tekee niistä monipuolisen. Keväällä pikkupilarikataja on korkein huomiopiste, mutta myöhemmin se on yksi harmaanvihreistä taustasävyistä Teresalle ja Candy Coverille.

      Poista
  5. Kasvupaikka ja sen ravinteisuus ja kosteusolot vaikuttavat useimpien kasvien pituuskasvuun huomattavasti. Kasvien ilmoitetut korkeudet ovatkin lähinnä suuntaa antavia, eivät koko totuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeintä on tosiaan valita kasvit tyyliin matala-keskikorkea-korkea-jätti. Se suurinpiirtein riittää.
      Onneksi kasvien paikkoja voi muuttaa.

      Poista
  6. These flowers are absolutely stunning, I love the yellow ones in particular. Very beautiful looking garden, thanks for the share. Love checking out your blog. Keep up the posts. Have a wonderful weekend.
    World of Animals

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you very much. I also fancy this yellow sunshine. Have a nice weekend you too!

      Poista
  7. Mahtavia väriyhdistelmiä olet suunnitellut. Tästä saa inspiraatiota suunnitella omankin puutarhan istutuksia paremmin sävysävyihin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Puutarhamyyrä! Itse pidän juurikin sävyittäin suunnittelemisestä ja "tasaisista" väreistä pienin korostuksin.

      Poista

Kiitos, kommenttisi on tervetullut! - Thank you, your comments are welcome! - 谢谢您,我高兴您评论!