Minua miellyttää vanhat käytössä kuluneet esineet. Siksipä
meiltä löytyy poljettava Singer-ompelukone (käyttökunnossa muuten!), vanha
rukki, joukko suutarinlestejä, vanhoja saksia ja puuhöyliä, keritsimet,
sinkkinen pesuamme, vanha puusaavi, rautainen keittopata, heinäharava vuolluin
puupiikein,... Kunpa joskus saisin ne arvoiselleen paikalle esiin.
Ennen sitä osattiin tehdä kauniit muodot jopa työvälineisiin. |
Eräänä päivänä meillä on vanha puinen kelkka olohuoneessa. Sitä
on kai käytetty vesien kuljetukseen pihakaivolta tupaan ja saunalle. Vesikelkka
lojui pitkään hylättynä ryönän ja rojun alla ulkohuoneessa. Se on pitkä ja
siihen mahtuu parikin saavia työnnettäväksi, vaiko vedettäväksi? Tässä
vaiheessa asialla ei ole merkitystä.
Pintojen kuluneisuus tekee tästä vielä paremman näköisen. Ehkei tällä enää raskasta kuormaa työntäisi. |
Kelkan jalasten metalliliuskat tuovat liukkautta kulkuun
lumella, mutta parketilla niistä on päästävä eroon. Leikkelen huovasta
suikaleet ja vuoraan sillä jalakset raapimasta parkettia. Otan kelkasta mitat
ja soitan lasiliikkeestä apua paksun lasin leikkaukseen ja hiontaan. Ja kas:
meillä on tyylikäs kukkapöytä olohuoneessa.
Lasilevy asettuu tukevasti ja turvallisesti kelkan poikkipuiden varaan. |
Tasoja on yksi, mutta sijoittamalla erikorkuisia kasveja
olen toistaiseksi pärjännyt. Ikkunan ääressä on kasveille valoisa paikka, vain viereisen
sähköpatterin hohka talvisin on niille haitaksi. Keväisin tasolla voi
huonekasvien välissä kasvattaa enimpiä
siementaimia, jotka eivät mahdu ikkunalaudan runsaampaan valoon.
Kyllä tässä kelpaa huonekasvejaan kasvatella. =) |
Ajatus tästä blogitekstistä virisi Puutarhahetki-blogin
Tiiun kirjoituksesta. Hän on rakentanut upean monitasoisen kasvitelineen
hyödyntäen vanhaa. Käypä vilkaisemassa, jos et vielä ole teline-juttua huomannut.
Vanhat, elämää nähneet esineet ovat aina arvokkaita ja niillä olisi monta mielenkiintoista tarinaa kerrottavana. Todella hieno kelkka. Lapsuudenkodissani oli myös vastaavanlainen kelkka, jolla talvisin maitotonkat vietiin maitolaiturille.
VastaaPoistaVanhoissa esineissä tosiaan elämä kulkee yhä mukana. Tai on vain mukava arvailla mitä kaikkea ne ovatkaan saaneet kokea ja nähdä.
PoistaHieno oivallus tehdä vanhasta kelkasta kukkapöytä. Lasipinta tuo keveyttä ja ilmavuutta. Kyllä kaikkia ideoita kannattaa jakaa, sillä aina niistä voi joku löytää vinkin itselleen. Olinkin jo lukenut Tiiun postauksen omasta kukkapöydästään.
VastaaPoistaMeilläkin on anopin vanha Singer, joka edelleen toimii. Mieheni on sillä nuoruudessaan lyhentänyt farkkujaan.
Monihan hyödyntää Singereiden jalakset pöytätason alla. Omaani en ole hennonut siihen käyttää, se on myös anopiltani aikanaan saatu.
PoistaLasi antaa kelkan muotojen tulla hyvin esiin ja voi vain kuvitella, miten erilaiset kasvit asettuvat lasipinnalle. Minäkin olen ihastunut vanhojen esineiden kuluneisiin pintoihin.
VastaaPoistaVanhoissa esineissä minua puhuttelee kädenjälki, kun ne on joku omin kätösin väkertänyt. Niihin on käytetty aikaa, ne on tehty huolella ja usein myös edellisiltä sukupolvilta periytyvällä tietämyksellä ja osaamisella. Useimmat vanhat esineet ovat myös hyvin kauniita ja sopusuhtaisia.
PoistaVanhat esineet puhuttelevat minuakin. Meillä on jonkinverran kotona vanhoja esineitä esillä ja täällä mökillä olisi tarkoitus myös niitä hyödyntää .Mutta kun täällä mökillä on vielä kaikki vähän vaiheessa . Meillä on mökillä kaksikin singeriä ehjää sellaista, niiden siottelusta on jo vähän ajatuksia ,mutta siitä sitten aikanaan. Kiitos sinulle kun kiinnostuit blogistani ja liityit lukijaksi. Olenkin vieraillut jonkin kerran täällä sinun blogissa ,mutta nyt liityin minäkin lukijaksi.
VastaaPoistaKyllä vanhoissa esineissä on tietynlainen rauha, joskus jopa seisahtuneisuus. Tervetuloa lukijaksi! Toivottavasti osaan tuoda uusia ideoita ja ajatuksia.
PoistaOooo, miten hieno!! Rakastan vanhoja esineitä, niissä on jotain niin ihanan aitoa ajan patinaa ja tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä.
VastaaPoistaLiityin myös lukijaksi, blogisi vaikuttaa kovin mielenkiintoiselta! :)
Niipä, ei noin hienoa voi pois heittää, ja kun tilaa on rajallisesti, on kelkka otettava osaksi sisustusta jos sen haluaa säästää.
PoistaHienoa, lämpimästi tervetuloa lukijaksi!
Tosi hieno, aivan ainutlaatuinen kasvipöytä! Kiitos kehuista, kiva, että inspiroiduit postauksestani. Aurinkoista helmikuun loppua!
VastaaPoistaEipä kestä kiitellä. Tekemänne kukkateline oli oikein onnistunut.
PoistaIloista kevättä!