2020-05-06

Ahkerana

Julkaisen kumminkin, kun tulin kuvanneeksi, vaikka viikossa puutarha on vihertynyt ja kuvat näyttävät jo nyt kauan sitten otetuilta. Saakin taas juosta kilpaa kevään kanssa. Olen ahertanut edeltävän viikon, koska olin lomautettuna. Näin keväällä lomautus ei voisi paremmin sattua puutarhaihmiselle. Jatkoakin on tulossa, toivottavasti ei kumminkaan kovin pitkään tehdä töitä vain joka toinen viikko.


Siispä olen kaivanut esiin syreenipensaiden alta rakkaan kanadanhemlokkini, joka on kasvanut yllättävän isoksi. Yllättävää ehkä siksi, että aiemmin osittain kaatuneiden syreeninrunkojen ja kasvavien vesojen seasta sitä tuskin erotti. Alppikärhökin yritti sitä kuristaa. Nyt, kun ahdistelijat on poistettu sen harteilta ja ympäriltä siitä voi joskus tulla ihan oikea puu. Kokeilua koko kanadanhemlokki. En uskonut sen pärjäävän, saati kasvavan. Yllättävää siis kokeilun onnistuminenkin. Mikään tanakka ilmestys tämä ei ole, mutta ehkä se vahvistuu vähitellen.


Epämääräistä kalikkaa ja palikkaa on pitkin pihaa. Niitä nakkelen kasoiksi ja yritän löytää niille järjellistä käyttöä. Roskiinkaan ei kaikkea viitsi laittaa. Risuja ja tuulessa lentäviä tammenlehtiä, hakettimeen liian paksuja oksanpätkiä, hakekasoja,.. Sain aikaiseksi säkkikaupalla haketettua silppua joulukuusesta, talven havukatteista, syreeneistä edelleen, karsituista herukoista, katkaistusta kriikunasta jne.


Komposti komeilee uhkeana pihan perällä ja odotan pian saavani muhevaa katetta istutuksille. Syksyllä ennätin sekoittaa ruokakompostista puoliksi kompostoituneen massan lehtien sekaan ja talven aikana oli kompostin pinta vajennut puoleen. Keväällä sekoitin ja siirsin massan kompostin toiseen päähän ja toinen pää vapautui haravointijätteelle uuden kompostimassa aluksi.


Aiempi lehtikomposti on vielä tässä odottamassa käyttöä. Ehkä sirottelen sen ohuena kerroksena pitkin syreenien alustaa. Kompostin takana näkyy vielä paksuja syreeninkantoja. Ihan jäätävä homma on alkaa kaivamaan niitä ylös. En oikein tiedä mitä niille tekisin. Ehkä vain sahaan ne poikki maata myöten. Betonirengas sisältää puuntuhkaa saunasta ja pönttöuuneista. Pihaa jo kalkitsin sammaleisimmista paikoista säkillisen verran, toinen kalkkisäkki on varattuna vielä kukkapenkeille ja muille istutuksille. Tuhkaa käytän myös kalkitsemiseen. Nyt leudon talven jälkeen betonirengas on kumminkin lähes tyhjä.


Pojan kanssa väkerrettiin loput marjapensastuet paikoilleen. Olen niin tyytyväinen, kun tämä homma tuli viimein tehtyä. Jobi on odottanut tovin ja osa puistakin on ehtinyt jo harmaantua. Leikoin pensaita jo aiemmin. Nyt ei oksat enää makaa nurmikkoa vasten, on helppo leikata nurmikko ja koko alue vaikuttaa tilavammalta ja selkeämmältä.


Tämä kasa taas on menossa mustaherukoiden alle katteeksi. Se on talventörröttäjistä kertynyttä silppua, ja sisältää myös niiden siemeniä. Jos itävät, voin siirtää taimia sopiviin paikkoihin, mutta suoraan kukkapenkkeihin en tätä uskalla levittää. Kitken herukoiden alta vielä pahimmat vuohenputket ja lannoitan maan ennen katteen levittämistä. Ehkä paikalle levinneet lemmikit pitävät pintansa ja kasvavat katteen läpikin.


Nämä vesialtaat eivät ole koskaan oikein istuneet tammen alla olevaan kukkapenkkiini. Nehän ovat rakennussammioita, eikä niiden todellista olemusta oikein millään peitä. Kuvittelin naamioivani ne kivien ja kasvillisuuden taakse, mutta varsinkin nyt, kun maa on vielä paljas ja multakin painunut, ei näky silmiä hivele. Kierossakin ovat. Annan niiden kumminkin toistaiseksi olla, puuhaa riittää muissa kohteissa.


Talvella taisin valittaa istuttamatta jääneitä taimipaakkuja. Ainakin vuorikaunokki viis veisaa huolimattomuudelleni ja on jo pitkällä kasvun alussa. Tuosta saan taimia paikoksi pitkin puutarhaa. On se hyvä, että kasvit itse pitävät pintansa!

Yritän olla varaamatta itselleni liian pitkää työlistaa puutarhaan, varsinkin nyt kun kerrankin on "vapaata" ja on mahdollista jotain tehdäkin. On tämä kyllä ollut ihmeellinen kevät. Vaikka koronan kanssa ei ole leikkimistä, olen hyvilläni ajasta joka säästyy, kun voin tehdä töitä etänä, ja vaikka lomautus tekee aikamoisen loven tuloihin, olen hyvin onnellinen ajatuksesta viettää taas ensi viikko puutarhassa.

 

Onko sinulla enemmän aikaa puutarhalle nyt kuin yleensä keväisin?

8 kommenttia:

  1. Sä olet ollut kyllä mahtavan ahkerana. Nyt sitä hommaa piisaisi vaikka kuinka. Joten siinä suhteen lomautus tuli hyvään saumaan. Mutta kaikella on puolensa, kyllähän sitä palkkaa myös tarvitsee.

    Itselleni tämä kevät on ollut himpun jopa kiireisempi kuin yleensä, kun ihmiset ovat innostuneita puutarhahommista ja kodistaan. Siksi pihasuunnitelmia ja neuvontakäyntejä kysellään paljon. Mutta selvä piirre on, että ihmiset haluavat tehdä itse puutarhassa, kun aikaa on selkeästi enemmän.
    Onneksi jää myös aikaa omalle puutarhalle.

    Ihania puutarhahetkiä ja tsemppiä tähän poikkeukselliseen aikaan! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän tosiaan ottaa lomautuksesta kaiken irti. Nauttia ulkoilmasta ja puutarhasta, saada jotain aikaiseksikin.Toivottavasti säät suosivat.
      Hienoa, että olet päässyt tekemään pihasuunnitelmia ja käyntejä. Sitäkin hommaa voi onneksi tehdä osittain koneella ja ulkona yleensä turvavälin saa riittäväksi.
      Upeaa kevättä sinulle!

      Poista
  2. Positiivisella asenteella olet liikkeellä ja paljon olet saanut aikaiseksikin. Ihana scillameri tuossa marjapensaiden alla. Toivottavasti korona ei kauaa jylläisi, jotta arki ja työelämä palaisivat tavallisempiin uomiinsa. Aurinkoista toukokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole ihan varma haluanko palata tavalliseen arkeen koronan jälkeen. Koronan aikana olen huomannut, että etätöitä pystyy tekemään täysin tasapainoisesti. Jokainen etäpäivä säästää aikaani kaksi tuntia, viikossa se on 10 tuntia ja vuodessa jo melkein 20 päivää, jos miinustaa kesä- ja talviloman.
      Auringonpaistetta sinullekin!

      Poista
  3. Kyllä keväällä riittää tekemistä; aikaa on aina liian vähän, kun kasvu alkaa niin vauhdikkaasti. Itsellä tämä poikkeustila aiheutti töitä kaksin verroin ja lomaakin saa siitä syystä normaalia vähemmän, joten aikaa pihahommille ei ole omasta mielestä tarpeeksi, kun nukkuakin pitää ;)
    Aurinkoista viikonloppua ja tsemppiä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kevään kanssa käy aina näin. Ensin sitä odottaa malttamattomana, ja kun se tulee, ei meinaa vauhdissa pysyä.
      Tsemppiä sinulle työhön, ja ihania lyhyitä hetkiä puutarhassa silloin, kun sinne ennätät!

      Poista
  4. Sinulla on siellä vähän samanlaisia hommia kuin minullakin olen yrittänyt putsaa marja ja hyötykasvien alustat kalkinnut ja kahden viikonpäästä aina laittanut lannoituksen. Kariketta myöskin päälle runsaasti. Vielä en ole päässyt loppuun asti... Voi olla että osa jää jopa syksyyn. Epämääräisiä kalikoita ja kiviä on myös meidän mökkitontilla vieläkin mutta laajennusosa kun on kesken niin pikkuhiljaa. Ihana sininen meri sinulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä pikkuista aherrusta riittää jatkuvasti vanhassa puutarhassa. Meillä alkaa peruskasvisto olla niin vanhaa, että risuja ja vähän isompiakin oksia saa karsia jatkuvasti.
      Olen tosissaan iloinnut sinisestä merestäni tänä keväänä. Nyt se on lumen (!) peitossa.

      Poista

Kiitos, kommenttisi on tervetullut! - Thank you, your comments are welcome!