Akileijojen paras kukinta osui meillä kuumimpaan hellejaksoon. Akileijani kasvavat pääsääntöisesti vilpoisissa puolivarjon penkeissä, joten kukinta oli helteestä huolimatta melko pitkä. Nyt toki kukista on jäljellä enää muistot ja valokuvat. Lyhyydestä huolimatta akileijojen kukinta on aina yksi kesän kohokohdista.
Useimmiten valkoinen Green Apples ehtii ensimmäisenä kukkaan vanhan omenapuun siimeksessä. Sillä on seuranaan nukkapähkämöä ja viime kesänä istutettu valkoinen lehtoängelmä. Omenapuusta sitä kohti kurottelee kermanvalkoinen köynnöshortensia.
Niin ikään siimeksessä melko aikaisin alkaa kukkia William Guinnes -akileija. Se on joka vuosi yllättävän korkea ja ihmettelen josko johtuu varjosta vai liekö luonnostaan tuollainen. Tässä sillä on parina purppuraheisiangervo, joka ihan ei ehtinyt viljamin mukaan kukinnassa. Täytyykin muistaa leikkoa sateen jäljiltä joka suuntaan sojottavat kukkavarret pois ennen kuin siemenet kypsyvät.
Viikkoa myöhemmin alkoivat lehtoakileijat ja epämääräiset risteymät kukkia tammen puolivarjoisessa kukkapenkissä. Tänäkin vuonna hieman erinäköisinä. Yksinkertaista tummanviolettia akileijaa en enää löytänyt, mutta sen sijaan korkeuksiin nousi kerrottuhelmainen kaunotar. Kadunviereen, läpi orapihlaja-aidan puski tummanlila yksinkertaisen ja kerrotun välimuoto. Samoin uutena ilmestyi lähestulkoon valkoinen akileija, jolla on vaaleanpunaiset nuput.
Varsinainen akileijapenkkini keskellä paahteisinta pihaa on pahasti vuohenputken valtaama. Yksi ainoa Nora Barlow yritti kurottaa päänsä vuohenputkien lehtimeren yli. Hävisi kilpailun ja katosi sekin. Siitä vimmastuneena olen nyt katkonut vuohenputket jo kahteen kertaan, ja yhä niissä tuntuu kasvuvoimaa riittävän. Pitäisi mennä sinne heilumaan talikon kanssa. Nyt voikin taas, kun ilma on viileämpää.
Kukinta noin yleensä tuntuu laukkaavan hurjaa vauhtia, ja olen auttamattomasti jäljessä päivitysteni kanssa. Toisaalta olen miettinyt, täytyykö jokaista kukkaa blogissa julkaista. Loma on kumminkin alkanut, ja voi miten ihanaa on viettää päivät puutarhassa! Tyypillisesti lomani alkaessa satoi, meillä huikeat 76,2 mm, mutta nyt ei ole säissäkään moittimista.
Akileijat ovat ihania! Kauniita nuo sinun lajikkeesi ja siementaimesi. Helteessä kaikki meni niin vauhdilla, että sen puoleen olen iloinen viilenneistä säistä, vaikka muuten näihin onkin totuttelemista - meinaa jäätyä.
VastaaPoistaJoka vuosi on akileijapekissä hieman uuden mallisia versioita, vähintään hamosen helman väriä on stailattu. Pahimman helteen aikana näytti, että kukkien terälehdet suorastaan paloivat auringossa, niin nopeasti ne alkoivat näyttää kuihtumisen merkkejä. Alan yhä enemmän pitää varjoisista paikoista.
PoistaTäälläkin akileijojen paras kukinta osui helteille, onneksi kestävät hyvin kuivuutta. Kauniita akileijoja sinulla.
VastaaPoistaAkileijat ovat todellisia selviytyjiä, surukseni vuohenputkelle ne eivät lopulta pärjänneet. No, onneksi niitä on helppo kylvää lisää.
PoistaAkileijat ovat kauniita, mutta meilläkin kukinta on oikeastaan ohi. Kummallista, miten ne pomppivat uusiin paikkoihin, saavat yleensä pomppiakin. Toivon sinulle oikein hyvää lomaa!!!
VastaaPoistaMeillä satoi vuorokaudessa 74 mm, teillä tuli vielä enemmän.
Varmaan myös linnut ja sadevedet kuljettavat niiden siemeniä, ja meikäläinen. Joskus ripottelen siemenkodan kypsät siemenet suoraan sopiviin paikkoihin, silti niitä putkahtaa milloin mistäkin.
PoistaKiitos, hyvin on loma alkanut!
Kaunis kattaus akileijoja. Helle sai tosiaan kukintaan vauhtia. Harmi vain, että sen myötä kukinta on niin nopeasti ohi.
VastaaPoistaMeilläkin sadetta saatiin runsaasti, mutta tänään on puolestaan ollut hyvin aurinkoinen ja lämmin päivä.
Oikein mukavaa ja rentouttavaa lomaa sinulle.
Onneksi ennätin kumminkin valokuvat akileijani myös tältä vuodelta. Aika kiirettä pitää kuvaamisten kanssa, kun vauhti on näin kova.
PoistaKiitos, sadetta ja aurinkoa vuoronperään. Lupaan rentoilla!
Ihanat akileijat. Niiden kukintaa odotan joka vuosi innolla. Äkkiä laskien löytyy 18 erilaista akileija monissa eri väreissä. Yllättävän hyvin pysyvät muuttumattomina, olen istuttanut ne erilleen toisistaan ympäri pihaa.
VastaaPoistaMukavaa lomaa😊
Sinullahan on oikea kokoelma! Mulla on tosiaan nuo muutama jalostetumpi, ja loput on vanhoja pihan alkuperäisiä akileijoja. Viljamit ja Apple Greenit olen pitänyt omana ryhmänään, muuten saavat sekoittua.
PoistaKiitos, lomalla on ihanaa!
Akileijat ovat ehdottomasti puutarhan tähtiä. Sinullakin on monipuolinen valikoima kukintamuotoja ja -värejä. Niitä kannattaa helliä ja hoivat, jotta ne viihtyvät ja lisääntyvät. Minun akileiojoistani hävisi viime talven/kevään aikana monia, etenikin jalostettuja Nora Barlowta ja Williamia. Perinnelajit ovat säilyneet hyvin. Ensimmäisessä kuvassa vaaleat ja tummat kirkastavat toinen toistensa värejä kauniisti. Hyvää lomaa!
VastaaPoistaPidän siitä, että tammenaluspenkissä on erivärisiä akileijoja, saavat siementää ja lisääntyä siellä omia aikojaan. Yleensä otan kaikkein hienoimmista siemeniä talteen, mutta nyt kukinta oli niin vauhdilla ohi, etten ehtinyt merkata parhaimpia.
PoistaKiitos, tulen nauttimaan lomasta täysin siemauksin; puutarhaa enimmäkseen.
Suloiset akileijat, ihana tuo 'Green Apples'.
VastaaPoista'William Guinness' kasvattaa meilläkin korkeat kukkavarret.
Mukavaa kesälomaa!
Green Apples on vähän räjähtäneen näköinen sojottavine hapsuineen, mutta hurjan soma.
PoistaKiitos, sinulle myös mukavaa kesää.
Ihanat akileijat, suosikkejani. Muuttaessamme omakotitalosta tänne rivitaloon, niin akileijoistani valitsin mukaan vain yhden ja loput jätin sydäntä särkien paikoilleen. Olin vaalinut niitä vuosikausia.
VastaaPoistaMukaan otin vain kulta-akileijan, koska täällä tilat ovat rajalliset ja rankkoja valintoja piti tehdä. Eikös tämä mokoma heittänyt henkensä viime vuonna, mutta onneksi löytyi kasvupaikan lähistöltä kaksi pentua. Olen iloin niistä, ehkä saan kasvatettua ainakin yhden kukkivaksi asti.
Mukavaa puutarhakesää sinulle.
Toivottavasti saat kulta-akileijasi taas kasvamaan. Se on myös erittäin kaunis, ja isokukkainenkin. Ihanaa kesää puutarhassa myös sinulle!
PoistaRakastan akileijoja! <3
VastaaPoistaSinulla onkin vallan hienoja kaunottaria puutarhassasi.
Kesänhellimiä päiviä sinne!
Akileijat ovat kesän parhaita kukkia. Kiitos Susanna, ihania sateen ja paisteen vuorottelemia päiviä näyttäisi tulevan, eli sitä parasta kesää.
PoistaAkileijat ovat hurmaavia, ja lisänsä niiden viehätykseen tuo juurikin se, että niiden siementaimista kasvaa uudennäköisiä yksilöitä!
VastaaPoistaNiinpä. Osaavat myös iloisesti yllättää uusissakin penkeissä, vaikka niitä ei oliisi sinne kylvetty. Ilmeisesti linnut levittävät.
Poista