Keväällä kerroin nikkaroineeni pari viljelylaatikkoa. Niistä on tosissaan ollut iloa. Laatikot ovat toimineet oletetusti, paksu multatila on pitänyt kosteutta kohtuullisesti, vaikka pitkä hellejakso kurittaakin. Kastelemalla siitä selviää. Aamulla kaivovettä letkulla tynnyriin lämpenemään, ja illansuussa kierros kummankin lootan ympäri. Kastelen kerralla kunnolla, niin ei joka päivä tarvitse kierrellä. Kasvihuoneessa olen yrittänyt hoitaa vedentuonnin säännöllisemmin, etteivät tomaatit halkeile.
Kokeilin viljelylaatikoissa ruutuviljelyä. Pieni 30x30 cm ruutu antaa maistiaiset, hyvässä lykyssä aineksia useampaankin ruokaan. Riippuu vähän viljeltävästä lajista. Salaatille pikkutila on yllin kyllin, hernettä olisi saanut olla huomattavasti enemmän. Tukeen sidottuna avomaankurkkukin vie pienen tilan, tai viljelylaatikon nurkkaan istutettuna sen versot saavat lamota pitkin katetta.
Kesän pavut jäivät saamatta. Vanhat siemenet eivät itäneet ja toisen pavun kohdalla kasvoi minulle tuntemattomaksi jäänyt kasvi. Ilmiselvästi kumminkin kylvetty, koska ilmestyivät riviin ja vain pieneltä 30x30 cm alalta. Tunnistatko? Jotain muistan kylväneeni väärään ruutuun, ja sitä noituneeni, koska meni hienosti suunniteltu kasvien järjestys pilalle. Kirpat ehtivät syödä mizunan niin pahoin, että jouduin repimään sen pois maasta. Palsternakkaa kasvaa yksi ainokainen.
Parhaasta päästä taas ovat olleet jo mainitut herneet ja avomaankurkut. Miten raikkaita! Lisäksi runsasta satoa olemme saanet kesäkurpitsasta ja lamopinaatista. Kun aineksia on tarjolla ja ne on itse kasvattanut, ei niitä henno heittää menemään. Tänäänkin tein Palak paneerin täysin oman maan pinaatista. Tavalliseen wokkiin voi lisukkeeksi napata mangoldia, lehtikaalia tai pinaattia.
Tulee myös kokeiltua uusia ruokia ja mausteita. Tämän kesän oivallus on ns. kuppiateriat, jotka muotoutuvat kaapin perukoilta ja viljelylaatikoilta löytyneistä aineksista. Päälle tai sekaan lisään esim. eteläkorealaisesta gochujang-tahnasta valmistetun herkullisen kastikkeen. Ohjeen nappasin chocochililta.
Miten mukavaa onkaan kipaista viljelylaatikoille poimimaan ryytiä kalalle tai muulle ruoalle. Basilika ja tilli, korianteri ja kirveli ovat olleet tämän kesän mausteet. Ihmeellistä oli nähdä keräsalaatin muodostaneen oikean kerän. Ruoho-, pilli- ja kiinansipulikin ovat antaneet maistiaisia. Ensi vuonna kylvän toivottavasti laajemmalla skaalalla mausteyrttejä. Voisin vielä istuttaa herneiltä vapautuneeseen paikkaan kaupan persiljaruukkujen jämät kasvamaan.
Olisipa viljelylaatikoita enemmän. Nyt esim. ranskanrakuunat ovat kyhjöttäneet isohkoissa taimiruukuissa, kaksi avomaankurkkua myös, kesäkurpitsoja olen ahtanut viisi kappaletta vanhaan pesusoikkoon. Kesäkukat jouduin pudottamaan kaikki pois laatikkokylvöistä, eikä valkosipulillekaan ollut tilaa. Ellen istuta talvivalkosipulia, kunhan tilaa vapautuu syksyllä... Hmm.
Oivallus on ollut, ettei satoa tarvitse tulla koko talven tarpeiksi, vaan se käytetään mitä on tarjolla. Jos jotain jää yli, sen voi säilöä.
Aah, mitä herkkuja! Juuri tänään tein viimeksi mangoldi-frittataa, koskaan aiemmin minulla ei ole mangoldia kasvimaalla ollut, mutta ei jää viimeiseksi kerraksi. Osa taimista selvisi hengissä alkukesän kuivuudesta ja on nyt kasvattanut valtavia lehtiä valtavalla vauhdilla.
VastaaPoistaMuuten ei kyllä voi kasvimaan sadolla tänä kuivana kesänä kehuskella, mutta kummasti siellä silti jokunen salaatti ja punajuuri kasvaa, tilliä ja perunaa olen saanut riittävästi, joitakin papujakin, ja nyt tulee kesäkurpitsaa oikein sarjatykityksenä.
Luulen, että mysteerikasvisi on kumminkin rikkaruoho, jokin tatar, niitä on monia yksivuotisia, tyyliin ukontatar tms. Eli ei ole hankala monivuotinen rikkaruoho, luulisin, ja kauniitakin nuo minusta ovat. Minulle ilmestyi kukkapenkin tyhjään kohtaan yksi, ja annan sen olla ja kukkia. Voihan tietty olla, että sellainen on tullut jossain siemenpaketissa, jos olet kylvänyt jonkin seoksen ja se onkin syötävä, enpä osaa siihen sanoa.
Herkkuina niitä olenkin sieltä napsinut. Pinaattia on tullut tosi runsaasti ja sitä olen pakastanutkin. Kun on ollut pienellä alalla montaa eri lajia, on niistä aina jokin onnistunut.
PoistaMystinen on. Ehkä pakkauksessa oli vääriä siemeniä. Tuskin ne mullan mukanakaan tuli, koska muuten olisivat kasvaneet laajemmalla alalla. Poistin taimet kumminkin ennen kuin ne alkoivat siementää.
Monipuolista ja hienoa satoa. Meilläkin herneet ja punajuuret ovat menestyneet hyvin, mutta porkkanoita tulee UPEAT kaksi kappaletta. Eivät jostain syystä itäneet lainkaan.
VastaaPoistaPunajuuria en tänä vuonna kylvänytkään, retiisiä kylläkin alkukaudesta. Vaikkei kaikki aina idä tai ei onnistu, aina jotain saa. Vähintään hyvän mielen kokeilusta. Kaksi porkkanaa voi jopa jakaa!
PoistaHienoa satoa. hernettä ei ole meillä koskaan tarpeeksi. Se mitä ei syödä tuoreeltaan menee pakastimeen. Tänä vuonna herne on kasvanut hienosti eikä kuivuus tunnu kiusaavan sitä.
VastaaPoistaHerne on minulla ihan varmasti ensi kesän kylvölistalla, tuplamäärällä. Salaattia taas voisi kokeilla ihan pieninä töpöinä vapaaksi jääviin kohtiin, ja muistaa jaksottaa sitä useaan kylvöön.
PoistaKasvimaasi näyttää hienon rehevältä ja vihreältä verrattuna kuivuudesta kärsiviin omiini. Allekirjoitan oivallukseksi, että tärkeintä on käyttää tarjolla oleva ja ylimääräinen sitten säilöntään. Pienellä alalla kasvattaessa taloudellinen massahyöty on mahdotonta, mutta herkkuja ruokapöytään siten ehdottomasti saa.
VastaaPoistaJoo, ei näillä viljelyksillä rahoiksi lyödä. Naposteluherkkuja. Enemmän näistä saa hyvää mieltä ja iloisia yllätyksiä, ja niitähän ei rahassa voi määrittää.
PoistaMinustakaan pienellä alalla ei kannata edes yrittää saada satoa talven varalle talteen, vaan syödä tuoreeltaan kaikki mitä vain tulee syötyä. Loput sitten säilöön, jos tulee oikein runsas sato. On paljon mukavampaakin laittaa pieni ala sitä sun tätä kasvamaan kuin varata kaikki tila pelkästään yhdelle lajille. Niin myöskään mahdollisista tuholaisista ei tule kovin pahaa riesaa kun runsas lajimäärä joko hämää niitä eivätkä löydä paikalle tai sitten vain joku laji tulee syödyksi ja muut säästyvät itselle.
VastaaPoistaNyt alkoi muuten houkutella avomaankurkun kokeileminen. Enpä ollut tajunnutkaan, että sitäkin voisi kasvattaa tukea vasten. Sehän säästää multapinta-alaa kummasti.
Tuota yhtä kasviasi en tiedä nimeltä, mutta rikkaruohona sitä olen äitini kasvimaalta kitkenyt. Meillä ei tuota olekaan. Ei muistaakseni ollut mikään kovin paha rikka; yksivuotinen ja aika pienet juuret. Sailan veikkaus ukontattaresta saattaa osua hyvinkin kohdalleen.
Mukavaa viikkoa!
Ruukussa ollut avomaankurkku kiemurteli autettuna tukiverkkoon. Ja pysyikin siellä tuulissa. Viljelylaatikon nurkkaan istutettu taas kasvoi huomattavasti pidemmäksi, oli rehevämpi ja ojenteli versojaan metrien päässä istutuspaikasta.
PoistaPitkään pitelin rikkaa laatikossa, jos tulisi mieleen, mikä se voisi olla. Annoin sille mahdollisuuden muuttua syötäväksi =).
Samoin mukavaa viikkoa!