Perennojen kylväminen

Kylvin perennojen siemeniä, pitkästä aikaa vähän enemmän. Viime kesän kesäkukkakylvöt olivat kyllä ihania sen mitä onnistuivat, mutta syksyllä jäin kaipaamaan kestävämpiä, pitkäikäisempiä taimia. Kaikille kevään kylvöilleni en ole vielä istutuspaikkaa kaavaillut, joten nyt jo aavistelen pienen purkkimeren putkahtavan syksyä kohti mentäessä, varsinkin kun kylvökseni tuntuvat kohtalaisesti onnistuvan. Olen kylvänyt pitkin kevättä ja päästellyt pieniä ilon huudahduksia aamuna jos toisena. Hei, se ja se on itänyt!

Pikkusormustinkukka kylväytyy itsestään muiden
sormustinkukkien tapaan. Kylvin sitä n. 20 vuotta sitten.

Vaan ei idä kaikki siemenet samaa vauhtia. Melkein voi sanoa, että jos siemenpussissa lukee kehotus siirtää kylvöt neljän viikon odottelun jälkeen jääkaappiin ellei itämistä ole tapahtunut, voi olla varma ettei siinä ajassa tapahdu mitään. Paitsi ettei meidän jääkaappiin multapurkkeja siirretä, ei mahdu enkä oikeastaan haluakaan. Siinäpä pulma.

On se, kun siementen idättäjää alkaa huolettaa kevään liian nopea lämpeneminen. Ulos ei enää voi hankeen upottaa vaikka lunta sataa nytkin, ulkona varjossa on jo ylihuomenna liian lämmintä ja kasvimökissä lämpötila seilaa laidasta laitaan. Sitten juontui mieleen, että onhan minulla saunan eteinen ja siinä ikkuna. Talven kylmillään olleen saunan betonilattia pitää varmasti tilan sopivan viileänä vielä pitkään. Aurinkokaan ei pääse paistamaan ikkunaan kuin varhain aamulla.

Loistava pörriäiskavi sinipallo-ohdake on luotettava kukkija. 

Vartomaan siirrettävissä kylvöissä on se vaara, että unohtuvat sen siliän tien. Kellariin on turha viedä, sieltä löytyisivät kuivuneina paakkuina ehkä ensi keväänä. Saunan eteisessä käyn joka tapauksessa laittamassa sähköt vesipumppuun, kun tarvitsen vettä kasvimökkiin tai täytän vesitynnyrit lämpenemään. Muutenkin tulee liikuttua sillä akselilla paljon enemmän. Haravat sun muut kun on seinän takana puuhuoneessa.

Kylvä kerran päivänkakkaraa ja sitä on sen jälkeen joka kesä.

Viileään saunan eteiseen lähtevät siis mustakonnanmarja, kevätesikko ja etelänkiurunkannus. Niitä olen vartonut nyt kolme viikkoa. Vielä viikon odotan ja sitten kiikutan astiat saunaan. Itse kerätyistä siemenistä valkoinen iiris, ’Kermesina’-iiris ja tienvarresta löydetty ruusunätkelmä voisivat mennä saunan eteiseen samoin tein sisältä tilaa viemästä. Nätkelmien kanssa samaan aikaan ja samoin muovipussitettuihin purkkeihin kylvetyt tuoreet ’Bijou Mix’-tuoksuherneen siemenet lähtivät kasvuun muutamassa päivässä. Taitaa ruusunätkelmä olla jo toissavuotista siemensatoa, mutta kokeillaan nyt vielä kylmän kautta, josko lähtisi. Kunhan päästään yöpakkasista, lähtevät itäneet tuoksuherneet säistä riippuen joko kasvimökkiin tai ulos.

Viime kesän mansikkablondi, samettiruusu 'Strawberry Blonde'

Tähän mennessä itäneet ja koulintaa odottavat:

leijonankita ’Black Prince’, kesäkukkien tummaakin tummempi sametti!
sikuri, kannattaako paalujuurista koulia?
lapinvuokko, voi Luoja mikä lilliputti! Voiko ollenkaan koulia?
täpläpunalatvio, ohutta ja korkeaa jo pienenä
täpläpipo, viimein minullakin ’Mystica’!
mukulapaloyrtti, yrittänyttä ei laiteta
kangasvuokko, hip-huraa!
tarhakylmänkukka, hip-hip-huraa!
punaluppio, viimeinkin
kiiltoluppio, että tämäkin!
jättiverbena, viimein tätäkin pitkään ihastelemaani
isorikko, oma siemen, ziljoona vihreää minipistettä keikkuu ohuiden lankojen päässä
amerikanvuokko, muinaisen siemenkirjeen jäännös, neljä iti!
palavarakkaus, oma siemen, vaaleanpunainen
kesäpäivänhattu ’Gloriosa Daisy’, viime kesän kelta-oranssi ihastus, vähempikin olisi riittänyt

 

Itse kylvetty sininata 'St. Ola'-kurjenpolven kanssa

Sitten on vielä vuosikausia vanhoja siemeniä, joiden itävyyttä pitää testata. Siemenhyllystä tarttuu ties mitä auringonkukkaa ja muuta ex tempore, jotka ei koskaan päädy multaan asti. Akileijatestin jo tein todella muinaisista keräilysiemenistä, pari iti, ja muut testissä olleet vielä odottavat kasvimökissä ”kaiken varalta”. Parempi vaan heittää kaikki pois ja onnistua loistavasti uusilla siemenillä? No, tuntuu jokainen idun pilkahdus olevan suuri ilo. Lumen sulamista odotellessa onkin hyvä kartuttaa koulimisella kesän purkkiarmeijaa.