Hiljaista on uudessa saniaispenkin istutuksessa, jonka tein alkusyksyllä tammen alle syreenien puoleiseen osaan. Paikka jää kohtalaisen syvään varjoon, vain aamuaurinko lämmittää hetken, ja penkki saa pienen pilkahduksen suoria valonsäteitä keskikesällä juuri ennen auringonlaskua. Alueella oli aiemmin karviaismarjapensas, jokunen tähtiputki, oli ollut harjaneilikoita, lehtoängelmää, akileijoja ja rivi kesäpikkusydäntä. Tammen kasvaessa valon määrä väheni. Maanpinnan peittivät kuukausimansikka ja suikeroalpi. Mansikkaa varten olin sekoittanut multaan hiekkaa. Kukat olivat vähitellen taantuneet ja vuohenputki oli alkanut valloittaa aluetta, vaikka kasvualustan alle olin upottanut paksun katekankaan estämään ikivanhaa vuohenputkikasvustoa nousemasta. Vuosikausiin penkissä ei näköjään ole ollut mitään silmäniloakaan, sillä pikaisella vilkaisulla löytyi kuvia juttuun joko sekasotkusta tai viisaasti alueen vieriltä.
Kate toimi 15 vuotta, ainakin. Päätin poistaa ränsistyneen karviaismarjapensaan ja samalla maahan upotetun muovisen rei’itetyn katekankaan. Kestävä kate on ollut, lähti ennakkoaavistuksistani poiketen ehjänä palana. Ei ollut rispaantunut yhtään tai päästänyt vuohenputkea lävitseen, mutta oli ajan saatossa pidättänyt tammen ja syreenien lehdet maatumaan pinnalleen muhkeaksi mullaksi. Maa katekankaan pinnalla oli niin muhevaa, että käytin sen istutusalueelle, huolimatta riskistä kylvää samalla pinnalle rapisseet vuohenputken siemenet. Maa katteen alla sen sijaan näytti hyvin tiivistyneeltä ja täysin elottomalta. Saapa nähdä, löytävätkö kastemadot sinne tiensä jatkossa. Sinililjat löysivät heti otollisen maan, samoin naapurista singahteleva mukulaleinikki.
Melko hiljaista on varsinaisten istutusten suhteen. Valkotäpläimikkä on selvinnyt talvesta. Vaniljalehti on työntänyt ensimmäiset kaksi punaisina erottuvaa lehteään. Ne ovat vielä hyvin heiveröisiä, mutta ehdottomasti tunnistettavia. Valkoinen siperiankurjenpolvi näyttää vihreää valoa pienellä pilkahduksella. Japaninhiirenportaat eivät anna elonmerkkejä, yleensähän ne lähtevät hitaasti kasvuun. Vanhemmissakin taimissa pionipenkissä vasta juuri ja juuri näkyy pieniä koukkusykeröitä kasvien tyvellä. Sitä kohtaa taitaa aurinko lämmittää pidemmän aikaa vuorokaudessa. Piikkihärkylä on sentään kauttaaltaan vehreä, se kun on talvivihreä. Tarha-adiantumissa oli myös vihreä ulkoasu lumen alta paljastuessaan, mutta kevätaurinko rusketti asun parissa päivässä. Uutta kasvua ei vielä sen keskeltä verso.
Mitään ei näy eikä kuulu Lady in bed –saniaisesta, sormivaleangervosta tai valkokonnanmarjasta. Kuuluisiko näkyä, kuuluisiko kuulua vielä tähän aikaan? Ehkä etsin ja huhuilen liian aikaisin. Ehkä maa ei ollutkaan sopiva näillä kasveille. Ehkä istutin kasvit liian myöhään elokuun lopulla ja kaikki eivät ehtineet juurtua. Ehkä talven heikko lumitilanne oli liikaa ja ne paleltuivat. Pitääkö huolestua? Kaiken järjen mukaan ei. Tämä aikainen kevät vain saa oman ajantajun sekaisin. Tulee tunne, että olisi jo toukokuun puoliväli tai peräti toukokuun loppu. Jos vertaan aikaisempia valokuvia, niin vasta touko-kesäkuun vaihteessa on heräilty varjon muiden erikoisempien kasvien osalta. Jotkut nousevat vasta ennen juhannusta. Odottamista ja tarkkailua on siis tiedossa.
Ny on tosiaan vasta toukokuun alaku ja kylymä sellaane. Ei tartte viälä hualestua. Ja omasta miälestä uuret istutukset käynnistyyvät muutenki ensimmääsenä keväänä normaalia myähemmi. Toivottavasti kaikki uuret kasvit nousoovat, vaikka niitä joutuus pikkuusen orotellakki.
VastaaPoistaVähän mietinkin, että taidan vaatia liikoja, kun maakaan ei ole vielä kunnolla lämmennyt. Samaa olen ollut huomaavinani, että uudet taimet antavat odottaa itseään.
PoistaMInusta saniaiset nousevat aina todella myöhään. Joten sinuna en olisi huolissani ollenkaan. Tarha-adiantumi on alkanut täällä versoa, mutta muuten ei saniaisissa ole katsottavaa – paitsi niissä harvoissa, jotka ovat talvella vihreitä. Ihana alue tuo, saniaisia tammen alla!
VastaaPoistaMeilläkin ainoastaan kotkansiipisaniaisen hiippakruunut ovat alkaneet kasvaa. Muuten on sykkyräistä menoa ja jos jotain näkyy on sekin kovin tiiviin oloista.
PoistaTammen kasvu on aiheuttanut yllättävän paljon muutoksia alla olevaan kasvillisuuteen. Ei niin, että olisin isosta tammesta pahoillani, päinvastoin olen siitä kovin mielissäni. Täytyy vaan ajatella alustan kasvillisuus täysin uusiksi.
Valeangervot ovat melko myöhäisiä herääjiä, joten ainakin sen suhteen voit mielestäni olla huoleton.
VastaaPoistaNo tuo on huojentavaa kuulla. Nimittäin kumpikaan istuttamistani angervoista ei näytä vielä elonmerkkiä. Täytyy vain antaa niille aikaa. =)
PoistaAikainen ja kylmä kevät on sekoittanut meidän päämme. Kun niin moni kasvi kasvaa ja kukkii, tulee odottaneeksi samaa kaikilta muiltakin. Ihmettelin itsekin, missä sormivaleangervot luuraavat. Kunnes ymmärsin, ettei niillä vielä ole kiire.
VastaaPoistaMinulla on Navettapiian kanssa sama kokemus, että tuoreet istutukset ovat hitaampia heräämään.
On mielenkiintoista, miten osalla kasveilla on ikään kuin oma aikataulunsa. Toiset taas viis veisaavat siitä onko huhti- vai toukokuu, jos lämpöä riittää.
PoistaEhkä meillä vaikuttaa myös vaaleahkot tammenlehdet kukkapenkeissä. Ne pitävät mullan vielä viileänä, eli kasvu alkaa siksikin hitaammin. Olen antanut lehtien olla pakkasöiden varalta ja vain sieltä täältä ohi kulkiessani siirrellyt uteliaana.
Minulla ei näy vielä mitään saniaisista tai sormivaleangervoista. Hortensiatkin ovat kuin kuolleita. Osa taitaa heräillä hitaasti ja tarvitsee lämpöä ympärilleen.
VastaaPoistaLämpö tarvitaan, nyt kun olisi maakin kosteana. Ja malttia, millään ei malttaisi odottaa. Onneksi kumminkin muita puutarhan kasveja nousee pintaan vähitellen.
PoistaNyt on ollut niin kylmää, että se hidastaa saniaisten kasvuun lähtöä ja vastahan alkoi toukokuukin. Odotellaan vielä hetki, omia saniaisiani lehtopuutarhassa en olekaan käynyt vielä katsomassa.
VastaaPoistaMukava, ettei näy saniaisia muillakaan =). Uusien kasvien elintapoihin tutustuminen vie hetkensä. Kylmää ja varjon paikka vie aikansa.
PoistaMinäkään en olisi vielä huolissani. Tuosta tulee varmasti ihana alue!
VastaaPoistaHyvä niin. Nyt vaan odotellaan rauhallisin mielin. Toivottavasti tulee edes sinnepäin kuin olen haaveillut. Toistaiseksi se on alue, jossa taimi toistansa etsii, mutta ajan kanssa saan sinne ehkä täytettä. Katsotaan nyt tämä kesä, miten lähtevät kasvuun.
PoistaMeillä on mökillä aika paljon saniaisia mutta ei vielä näy .
VastaaPoistaMeillä ainoastaan kotkansiipisaniaiset ovat nostelleet kruunujaan, muuten on kovin hiljaista vielä. Kaikki aikanaan.
PoistaEiköhän ne sieltä vielä nouse, toivotaan!
VastaaPoistaToivotaan, että nousevat. Niin kovasti niiden odotan kasvavan pieneksi saniaislehdoksi. Ja jos eivät nouse, täytyy keksiä paremmin sopeutuvaa tilalle.
PoistaEivät viitsi näin kylmällä vielä tulla kurkkimaan maan pinnalle;)
VastaaPoistaViisaasti pysyttelevät maan uumenissa. Eilen kierrellessä huomasin uutta eloa adiantumissa ja hiirenportaissa.
Poista