Pekan ensimmäinen - First apple - 第一苹果

Liki kaksi viikkoa sitten haukkasin elämäni ensimmäistä Pekkaa. Mehukas, raikas, lievän hapokas, makea ja rapea. Hmmm.

Two weeks ago I had my first bite of Pekka's fruit. 'Pekka' is our new apple tree. Still very young to make apples, but made one this autumn. I love it's burgundy colour, and the fruit tasted as sweet as its appearance promised.

两个星期前我尝尝了第一果实从Pekka。'Pekka'是我们新苹果树，和今年它结果一个苹果。我很多喜欢它果实的颜色。我想这个苹果特别甘为，一样我料想了。

Koko kesän olen käynyt uuden omenapuumme luona toivioretkillä. Ensin toivomassa, että kukat pysyvät puussa, sitten toivomassa, että kukat hedelmöittyvät. Seuraavaksi toivoin, että kolme raakiletta kasvaisi isoiksi ja kahden raakileen pudottua olen anonut, että se yksi ja ainoa saisi kypsyä valmiiksi omenaksi. Kypsyi.

Varovasti kävin kokeilemassa, joko irtoaisi kevyellä liikkeellä kannastaan. Ei irronnut. Ei irronnut seuraavassakaan kuussa. Pihkat. Eletään syyskuun loppupuolta, kun viimein päätän ottaa omenan, oli kypsä tai ei. On nimittäin toinenkin ottaja; ampiainen. Jostain ne vaan tietää, milloin on omenassa makeus huipussaan. Ison kolon oli jo nakertanut!

Punainen väri tunkeutuu syvälle hohtavan valkean hedelmälihan puolelle. Sisällä on kaunis Marianne-raita hedelmälihaa koristamassa.

Viimeaikainen viehtymykseni syviin burgundinpunaisiin sävyihin saa lisää pontta Pekan hedelmien uskomattoman tummasta pinnasta. Jos yksi omena saa näin raiteiltaan, mitä onkaan korillinen joskus tulevina vuosina?

Karvaisen posken syvä hymykuoppa. Tästä tulee hyvälle tuulelle.

Mukavaa lokakuuta! Tervetuloa blogini lukijaksi, Pauliina, blogista Kukka & kaali.