 |
| Narsissi 'Thalia' |
Pakastin huusi tuskaansa hälytysvalo punaisena. "Jos
et heti sulata, minulta palaa käämit, moottori ainakin", se vaati. Kauanko
pakastin on pitänyt meteliä? Hurisiko se eilen tuollaisella voimalla ja kauanko
merkkivalo on palanut? Kauanko se on kuumennut ja hotkinut sähköä
henkitoreissaan huolehtien nyssäköistäni?
Avaan oven ja totean liki täyden pakastimen olevan
sulatuksen tarpeessa. Tämä on "varapakastin", jos tulee satoa normaalia enemmän. Satoa on tullut.
Vuosikertakriikunoita 2016, ilmeisesti pahanpäivänvaralle pikkuinen pussi tyrniä
vuodelta 2011. 2017 on selvästi ollut huono sato- ja säilöntävuosi; ei yhtään
rasiaa. 2018 kirsikka- ja kriikunamehua, kokonainen hyllyllinen. Tein siis
sittenkin kirsikkamehua syksyllä, mutten jaksanut enää yömyöhällä pullottaa
sitä... Kirsikkaa, kivistä putsattuja kriikunoita, punaherukkaa, jokunen
nyssäkkä silputtua ruohosipulia, persiljaa, ryöpättyä nokkosta... Omaakin
energiaa on mennyt, kun olen ne kerännyt, putsannut ja säilönyt.
 |
| Punaherukka kukkii |
Teen smoothien mangojukurtista, perulaisesta avokadosta
ja Pirkka-maan päärynästä. Aina ei jaksa iänikuista puna- tai
mustaherukkaa, mutta niin vähän on pakastimeni antimet tänä talvena vajenneet,
että sietäisin hävetä. Enkä nyt puhu rahan säästämisestä, vaan yleisesti energian
kuluttamisesta. Perusta asti minulle syötävää, kun turvoksissa oleva pakastin on
säilyttänyt ruokaani kuukausitolkulla. Kumpi vie lopulta vähemmän energiaa?
 |
| Pikkutalvio luikertaa kielojen välissä |
Päätän uusiokäyttää salaateista ja yrteistä (kotimaisia!)
jääneet miniruukut kurpitsantaimien kasvatukseen. Lorottelen vettä ruukkuja
pestessäni, kunnes huomaan vähentää juoksuttamani veden määrän puoleen ja
kääntää vipua hieman kylmemmälle. Miksen laskenut vettä isoon pesuastiaan? Ja
miksen vienyt huuhteluvettä kasvimökkiin tomaattien janoa sammuttamaan?
Huomaamattani olen tuhlaavainen ja holvaan puhdasta vettä ja energiaa suoraan
viemäriin. Pienen pienet teot pitäisi saada osaksi arkipäivää.
 |
| Neidonmaksaruoho on jo nupulla |
Salaatit ja yrtit oli pakattu muovikääreisiin. Kaupasta
tuomani hedelmät ja vihannekset on käytännössä kaikki muovin peitossa. Meille
onkin tullut tavaksi kerätä muovi ja kartonki erikseen ja viedä ne
kauppamatkalla kierrätykseen. Miten valtavasti muovia kertyykään. Olen
hankkinut uudelleen käytettävän pussin hedelmiä ja tomaatteja varten. Pusseja
pitää olla useita, jotta ajatuksessa olisi mitään järkeä. Ja voihan ehjän muovipussinkin uusiokäyttää, tai paperipussin: hintalaput vaan päällekkäin.
Pitää totuttaa itsensä kanniskelemaan pikkupusseja mukanaan.
 |
| Kevätesikko kukkii perunanarsissien edessä |
Jäässä olevat marjat kannattaa sulattaa hissukseen
jääkaapissa. Sulaessaan ne jäähdyttävät jääkaappia, eikä lisää energiaa kulu
mikron käyttämiseen. Moniko huomaa olla niin suunnitelmallinen? Meillä ei
oikein onnistu. Usein nopeimman ratkaisun mukaan toimitaan.
 |
| 'Spring Green' -tulppaanit kiviympyrän laidalla |
Tänään meillä syödään pakastimen antimia, keittoa
reilulla annoksella ruohosipulia ja persiljaa. On aika käyttää myös viimeiset
raparperit, uusille on saatava tilaa, jotta kierto voi jatkua.
Millaisilla arkiteoilla sinä säästät energiaa?
Kasvatan vain sellaisia syötäviä kasveja joita meillä varmasti syödään. Lämmitämme taloa puilla ja vain tarpeeseen, sisälämpötila 17-20 astetta huoneesta riippuen. Käytän kaupassa kestokasseja. Jne. paljon pieniä tekoja, ehkä niistä on apua.
VastaaPoistaVoi kun osaisinkin olla varastoimatta liikaa marjoja pakkaseen. Kyllä varmasti auttaa, ainakin pikkuisen. Useat pienet teot on enemmän kuin ei mitään, ja on parempi mieli.
Poista70-luvun energiakriisin opit ovat vielä takaraivossa ja sähkölämmitteisessä Talissa on runsaasti uusia vinkkejä vuosien mittaan hankittu. Olemme aina lajitelleet ja kierrättäneet, mutta viime aikoina vielä tehostetummin. Kaupasta on vaikea omiin pusseihin hedelmiä ja vihanneksia ostaa, kun kaikki on jo valmiiksi pakattu. Viemme kerran viikossa kauppareissulla ekopisteeseen muovia, kartonkia ja mitä muuta on kertynyt. Ehdottomasti eniten tuleeko muovia, vaikka kuinka yrittäisi sitä välttää.
VastaaPoistaPakastinta olen tyhjentänyt alkuvuodesta lähtien systemaattisesti. Päätin jo, että syksyllä harkitsen tarkkaan, mitä sinne säilötään. Kaikki täytyy syödä talven aikana, ettei niitä vanhoja pussukoita säilötään vuodesta toiseen. Harjoitteluahan nämä kulutustottumusten muutokset ja kierrätyksen tehostaminen vaatii. Sekä vähän ahdistustakin uhkakuvista.
...siis sähkölämmitteisessä talossa...
PoistaMeillä on myös sähkölämmitteinen talo, jossa on vanhat pönttöuunit. Puilla lämmittäessä, säästää sähköä ja kuivilla puilla ei niin paljon synny hiukkasiakaan, sanovat.
PoistaPakastimen varojen riittävyyden olen kyllä viime vuosina arvioinut ihan poskelleen, ja siitä pitää päästä eroon. Katsotaan vaan miten käy syksyllä, omenapuut kun on vaihteeksi täynnänsä kukkia.
Talissa tai talossa... sujuvasti luin mitään huomaamatta. =)
Hyvä kirjoitus!
VastaaPoistaKiitos Pauliina! Joskus sitä herää miettimään elämisen tarpeita ja turhuuksia. Toivottavasti johtavat useammin tekoihin.
PoistaAsiaa! Minä huomaan kesällä ja syksyllä säilöväni juttuja pakkaseen ihan vain sen vuoksi, että jos vaikka tekisi mieli talvella niitä syödä. En kyllä sitten seuraavana vuonna säilö samoja, jos ei ole tullut entisiäkään syödyksi. Aika hyvin ollaan yleensä syöty entiset pois ennen uutta satoa. Kodinkoneita ja lamppuja uusitaan energiatehokkaammiksi sitä mukaa kun entisistä aika jättää. Kierrätämme myös mahdollisimman paljon ja talvella aloitimme muovin keräämisenkin. Kaupassa valitsemme mieluummin kotimaisia elintarvikkeita ja varsinkin lihatuotteet ovat aina kotimaisia. Toki meilläkin esim. banaani, appelsiini ja bataatti kuuluvat ruokavalioon, mutta avokadot, kookokset ym. kaukaa rahdatut eksoottiset hedelmät jäävät useimmiten kauppaan ja ostoskoriin livahtaa vaikkapa omenaa. Vaikka hyötyviljely ei olekaan lähinnä sydäntäni, yksi suuri syy sen kasvattamiseen on se, ettei tarvitse kaupasta raahata muoviin paketoituja salaatteja ja muita ja saa edes osan aikaa vuodesta mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa. Puutarhassa vältän vesijohtovedellä kastelua viimeiseen asti. Muovipusseja uusiokäytetään niin pitkään kuin pysyvät ehjinä ja rikki menneistä lakanoista tehdään tyynyliinoja, siivousrättejä tai laitetaan koiran petiin suojaksi. Pieniä tekoja, mutta kertyy niistäkin ajan myötä säästöä.
VastaaPoistaLoppujen lopuksi hyvin monessa asiassa voi säästää energiaa ja luonnon varoja. Minäkin aina jotain pientä laitan kasvimaahani, yleensä salaattia ja yrttejä, joskus porkkanaa tai hernettä. Kesällä pitäisi myös muistaa herkutella paljon tuoreilla marjoilla, nehän on ihan eri makuisia kuin pakastetut.
PoistaNäitä ekotoimia ja säästövinkkejä riittää, mutta välillä ei tiedä, onko sähkölämmitys vai puilla porottaminen parempi vaihtoehto. Pakastus on yliveto keksintö säilyttämään tuotteiden alkuperäistä maukua ja näköä, mutta se on todella energiaa kuluttavaa. Etenkin sitten, jos tuotetta säilytetään vuositolkulla. Juuri eräs tuttavamme, leskeksi jäänyt mies totesi, että nyt on menossa omenahillojen vuosikerta 2004 eikä uusia tarvitse lähaikoina kerätä. Kerääminen ja varastoiminen on katsottu hyötytoiminnaksi, jota ottumuksesta jatketaan, kun jotakin on saatavilla.
VastaaPoistaMeidän säästötoimemme ja ekotekomme on maakellariin varastointi. Sinnekin kannattaa kerätä vain sen verran tuotteita, mikä tulee kulutettua. Eli suunnittelua tarvitaan. Ja sitten pyritään kasvattamaan niitä suosikkituotteita, jotka tulevat myös syödyksi.
Toinen kevytsäilöntä on kuivaaminen ja siihen ei välttämättä tarvita sähkökäyttöistä laitetta. Monet tuotteet kuivuvat auringon lämmössä tai uunin tai lieden jälkilämmössä.
Maakellari on kyllä todellinen energiateko. Se vain soveltuu niin harvalle tontille, mutta siellä kyllä säilyy hyvin kylmänä kellarimaisissa oloissa moni tuote. Josta juontuu mieleen, että onhan meillä kellari... Tänne muuttaessani sitä käytimme, mutta nyt on jäänyt vähemmälle.
PoistaOlen samaa mieltä, että ruokaa tulee hamstrattua ihan tottumuksesta, ja jo pienestä moni on opetettu keräämään marjoja ja sieniä pakkaseen talven varalle. Sinänsä ei mitään pahaa, jos ei sitten mene haaskeelle.
Ekotekoja voi tehdä todella monella tavalla. Puolisoni osaa korjata monia sellaisia asioita, mitä itse en osaisi. Esim korjatulla pyykinpesukoneelle saimme lisävuosia todella paljon. Ruoka, roskien kierrätys, veden säästäminen ovat asioita, joissa kaikissa olisi meillä parannettavaa, mutta kaikkeen myös olemme saaneet ryhtiliikettä. Lapseni aloitti kasvissyönnin ja koko perheen lihan kulutus on laskenut todella paljon. Jopa paljon syövä, urheileva pikkusisarus on pitänyt muutoksesta.
VastaaPoistaSen sijaan vaateteollisuus kuluttaa luonnonvaroja mittavasti. Mutta minusta ei vaan ole siihen, että osaisin korjata, muodistaa tai tehdä vaatteita. Nyt olen löytänyt tiettyjä vaatteita/merkkejä, jossa ekologisuus tulee esiin ensin tuotannon päässä ja sitten käytössä. Vaate ei kulahda/nyppyynny/lässähdä samalla tavalla kuin jotkut vaatteet. Joutuu ehkä ensin maksamaan enemmän, mutta saa pitkäikäisen vaatteen. Vaatekaappini koostuu usein aina vähäisestä määrästä vaatteita. Jos ne ovat mieleisiä, käytän ne todella loppuun. Ja niiden lopuista tehdään vielä puolisolle rättejä.
Vielä, kun liikkumisen saisi ekologisemmaksi. Joka paikkaan ei pääse julkisilla tai omalla lihasvoimalla.
Aikanaan tein paljon vaatteita, nykyisin vähemmän. Siksi olin saada halvauksen, kun jokin aika sitten kävin kangasostoksilla. Kangaskaupat ovat lähteneet samaan kulutusvedätykseen kuin vaateliikkeet: huonolaatuista seoskuitua olevia kankaita. Kerran peset ja työhön pistetty vaiva on epämääräinen lumppu. Käytössä testattuja vaatteita löytää kirpputoreilta. Jos vaate on hyväkuntoinen vielä 10-5 vuotta vanhana, se todennäköisesti kestää pesun. Viimeistä muotia sieltä ei saa, mutta kestäviä vaatteita.
PoistaUpouusi polkupyöräni odottaa kellarissa. Toivottavasti en säilö sitä turhanpäiten vuosia...