 |
| Huhtikuun alun lumitilanne vuonna 2018 |
Rautapenkki-barometri osoittaa kevään etenevän. Vaikka lumi edelleen sinnittelee puutarhapenkkimme istuinosan yläpuolella, oli sitä kuukausi sitten penkin selkänojan puoliväliin. Hiekka pölisee auratuilta kaduilta ja pikkulinnut laulelevat keväisiä laulujaan, mutta orapihlaja-aitamme sisäpuolella on vielä melko talviset maisemat, pääasiassa näkyy valkoisia kinoksia.
 |
| 2015: Jouluruusu nuppuineen pilkistää lumen alta |
Odotan vesisateen pehmittävän kovaa kantavaa hankea. Pehmittäisi niin, ettei kotijänikselläni olisi kenttää kisata kavereidensa kanssa. Eilenkin kolme loikki ympäri pihaa ja asettui sitten verkon läpi nuoren omenapuun oksia järsimään. Tuli lähtö, tuli lähtö uudelleen, ja vielä kolmannenkin kerran se pirulainen yritti taustan kautta hyökätä. Metsäkauriit menivät näillä näkymin muualle. Kuuden kauriin porukka pihassa ei mieltä ylennä, vaikka se kyllä silmiä hivelee.
 |
| Kaihoisa kevään odotus taimipurkkien lomasta, 2019. |
Lämpöiset ilmat ovat saaneet puolimetrisen kinoksen saunankatolla hilautumaan vähitellen kohti räystästä. Graniitinharmaa pelti harjalla näkyy joka päivä kymmenen senttiä enemmän. Samaa tahtia piteni räystään yli kurottuva jääpohjainen liippa, joka puoli metriä paksuna ja viimein liki metrisenä murtui. Päivän homma onkin uhmata henkeään ja käydä lapioimassa pudonneet jäämassat pois saunan edustalta. Katolla nimittäin on edelleen lunta.
 |
| Aikainen kevät kaksi vuotta sitten. |
Talon lännenpuoleinen kukkapenkki on alkanut paljastua lumikinosten alta. Aurinko lämmittää kivijalkaa ja sen edessä olevia kivenmurikoita. Kun maata pikkuisen paljastuu, alkaa lumikin sulaa vauhdilla. Näkyy jo talven yli vihreinä säilyneitä ruusukkeita, osasta penkkiä talventörröttäjät sojottavat uhmakkaasti pystyssä. Anna niiden olla, jospa vähän pitävät ristiturpia poissa alkavaa kasvua kurittamasta.
 |
| 2017 maa oli melkein paljas maalis-huhtikuun vaihteessa. |
Sisällä on kevät alkanut. Tomaatintaimet kurkistelevat mullasta ja chiliä odottelen tulevaksi. Pilkahdustakaan ei chileistä näy, vaikka ajan puolesta pitäisi olla tomaatintaimien veroiset alut. Pistokaskokeilut jatkuvat: muutama pätkä lehtikaktusta on tökättynä multaan, samoin latvotun asterin oksia yritän saada juurtumaan. Pari viikkoa sitten tarttui kukkamullan hankintareissulta pari mukulaa ja sipulia matkaan. Niin siinä kävi, että mukulat ja sipulit meni multaan, mutta sisäkukat on edelleen huoltamatta.
Minulta on puuttunut joka pihan Sarah Bernhardt, samoin Karl Rosenfield. Aika pieniä juurakoita olivat, mutta vielä hyvässä kunnossa, eli ei pahasti nahistuneina. Taidan kasvattaa niitä ensin ruukussa ja istuttaa vasta elokuussa maahan. Nyt Sarah puskee jo versoa ja Karl on pullistellut paria mullan päällä olevaa silmuaan muhkeammaksi. Itse asiassa on melko jännittävää kasvattaa pioneja juurakosta, uutta minulle.
 |
| 2021 räystäskouru tuli alas lumen myötä. Tänä vuonna enemmän lunta, mutta kourut ovat yhä paikoillaan! |
Uutta on myös kokeilla vanhan ajan joriineja marketin juurakoista. Tai daaliaa, kuten sitä nyttemmin useimmat kutsuvat. Mullassa ovat, toivottavasti ei liian aikaisin. Odotuksessa on pari tummanpunaista koristedaaliaa ja vaalean punainen kaktusdaalia. En voinut vastustaa myöskään tummanpunaisia aasialaisia värililjoja tai puuliljaa. Se tosin on keltainen, mutta menköön tällä kertaa. Eihän noista tiedä, vaikka olisivat lopulta kaikki keltaisia!
Täällä lunta vielä riittää, mutta pälvipaikkojakin on jo alkanut ilmaantua. Metsäsaareke takapihalla on jo lähes lumeton.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua.
Kyllä kevät vielä saapuu. Jopa lumisade pehmittää hankia. Päivälämmöt ainakin. Silti odottavan aika on pitkä.
PoistaSamoin mukavaa viikonloppua ja kesäaikaa!
Eipä enää vastakkaisempia keväitä voisi olla kuin kevät 2020 ja nyt tämä. 2019-2020 meillä ei ollut lunta käytännössä koko talvena ja siten kevätkin tuntui alkavan suoraan joulusta. Nyt taas jäätä ja lunta on uskomattoman kauan. Alkuun sai sellaisen vaikutelman, ettei auringon lämpökään saa lunta sulamaan. Mutta penkkibarometrisi kaltaiset vertailut osoittavat, että kyllä se vaan on sulanut ja sulaa edelleen.
VastaaPoistaToivottavasti ristihuulet käyttäytyvät pihallasi kiltisti jättäen syöntikelpoisen sijoilleen. Aikaisin tai ei, taidan itsekin ensi viikolla laittaa daaliat multaan.
Mukavaa viikonvaihdetta sinulle!
Minä puolestani tein havainnon, että vaikka lunta olisi ollut reippaasti vielä huhtikuun puolella, oli kevät silti seuraavissa kuvaushetkissä saapunut melko pian. Eli oikeasti lumen määrällä tässä vaiheessa ei olekaan niin suurta merkitystä kuin nyt tuntuu ja näistä kinoksista saattaisi päätellä.
PoistaYhtään en tykkää, miten ristihuulet kärkkyvät alkavaa vihreää. Niistä on tullut ovelia...
Mukavaa viikonloppua, Between!
Hyvä kevään edistymisen seuraamisen kohteita siellä :)
VastaaPoistaKyllä se sieltä tulee. Meillä on lumet ja jäät pysyneet tiiviisti paikoillaan. Vasta viime päivinä piha on paljastunut paksun jääkerroksen alta. Mukavampi liikkua ulkonakin kun ei tarvitse jännittää että miten päin meinaa kaatua.
Meillä on piha-alue paksussa jäässä, yllättäen auton alta sulaneena. Ilmeisesti parkkeerattu aina samaan kohtaan. Muuten on polut jäässä ja hangetkin aika kovia. Saa tosiaan katsoa mihin jalkansa laittaa.
PoistaMukavaa alkanutta kesäaikaa!
Vuodet eivät ole keskenään samanlaisia. Täällä oli 2017-2018 sellainen lumitalvi, ettei ole toista sellaista vuosikymmenessä. Olenkin käyttänyt sitä talvea mittarina siinä, milloin on syytä olla huolissaan kevään etenemisestä. Tänä vuonna päästiin todella lähelle, mutta maaliskuu oli sen verran aurinkoinen ja lämmin, että hanget lähtivät madaltumaan ennen ennätyslukemia. Siispä kevät tulee tänäkin vuonna ihan aikataulussaan, vaikka nyt tuntuisi lunta olevan valtavat määrät. Mieluummin otan aina tällaisen perinteisen talven kuin toissa talven kaltaista jatkuvaa nollan molemmin puolin keikuttelua monen kuukauden mittaiseksi venytettyä loppusyksyä. Lumitalvena ei koskaan kuole kasveja toisin kuin märkänä talvena, jolloin syntyy paksuja jääkenttiä joka puolelle.
VastaaPoistaJänikset saisivat pysyä poissa täältäkin. Aika hyvin ovatkin malttaneet pysyä metsän puolella kun pihalla on kaikki syötävä verkotettu tai lumen alla. Saa nähdä, kuinka käy sitten kun hangesta alkaa paljastua kasveja enemmän. Varmaan käyvät ainakin tarkistamassa, löytyisikö jotain vatsantäytettä. Pitää varata taas valkosipulijauhetta käden ulottuville kunhan krookuksen ja tulppaanin piippoja alkaa puskea esille.
Tsempit pionien kasvatukseen! Ne kannattaa tosiaan pitää ruukuissaan elo- tai jopa syyskuulle saakka, kuten suunnittelitkin. Silloin ne lähtevät hyvin juurtumaan kukkapenkkiin ja ilahduttavat tulevina vuosina kukinnallaan. Omat daaliani ovat vielä kellarissa. Otin ne muistaakseni viime vuonna huhtikuussa sisälle heräilemään. Pitäisi vain pitää ne tarpeeksi viileässä siihen saakka kun ne voi istuttaa ulos, niin eivät venyisi ihan hujopeiksi.
Mukavaa maaliskuun loppua!
Olet oikeassa lumipeitteen antaman suojan suhteen. Siellä kasvit uinuu turvassa ja heräävät eloonkin vasta sitten, kun alkaa olla aika oikeille lämpötiloille. Malttamattomana vaan en jaksaisi enää odottaa maan paljastumista.
PoistaKiitos hyvistä neuvoista. Taidankin kiikuttaa pionit ja daaliat vielä vintinrappuun. Siellä on sopivan viileää ja ikkunakin antaa valoa.
Samoin hyvää loppukuuta, se on kohta huhtikuu ja pikkusipulien aika!
Vielä ei tosiaan ole kovin paljon seurattavaa puutarhan puolella kasvurintamalla, niin on mukava seurata sisällä kylvöjen kehittymistä!
VastaaPoistaNiinpä. Kevät alkaa pienistä siemenistä, itämisestä ja taimien kasvatuksesta.
PoistaRuukussa minäkin kasvattaisin aluksi pionia ja syksyllä maahan. Pitkä on ollut tämän lumitalvi.
VastaaPoistaAivan. Ruukussa ovat nyt viileällä ikkunalla. Saan aikaa kunnostaa istutuspaikankin pihalle kesän myötä.
VastaaPoistaPitkä on, ja aina vaan pitkitty kevään tulo kun viilenee. No, ehkä saamme kevään sitten kertaheitolla aikanaan. =)
Ihana jouluruusu minäkin huomasin mökillä käydessä että jouluruusun nuppuja taitaa pilkistää .
VastaaPoistaMinä sain naapurilta yhtenä vuonna kukinnan jälkeen pionin, laitoin sen ruukkuun ja vein syksyllä kellariin se kukki sitten siinä ruukussa kesällä ja syksyllä istutin sen maahan.
Olen ostanut joskus messuilta erilaisia päivänliljoja muistaakseni seitsemän erilaista ja kaikki ne olivat keltaisia ja seuraavana vuonna ostamani seitsemän olivat kaikki punaisia . Eli kaksi vuotta samaa petkutusta joten sinunkin voi hyvinkin olla ihan muuta väriä mitä olisit halunnut.
Daalioita minulla on ollut vuosia sitten vain yksi mutta se menehtyi talven aikana. Nyt yritän saada entisiä kellarissa olevia sieltä ulos. Osa onkin sisällä mökissä. Kaikki eivät sinne mahdu joten pitää odottaa vielä hetken että saisi loputkin pois kellarista. Jos nuo ilmat lämpenesi niin se alkaisi onnistumaan.
Minulla on myös huonoja kokemuksia ostettuani messuilta liljojen sipuleita. Kierrän nykyisin kaukaa sen myyjän, jolla on huomiota herättävän runsaslukuinen valikoima ja useita myyjiä osastollaan.
VastaaPoistaNo, messuja ei ole ollut aikoihin koronan takia. Niitä jo tosissaan kaipaa. Sitäkin, että voisi vapaasti kulkea ihmisjoukoissa.
Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei ole mikään kiire siemenkylvöille tai juurakoiden tai mukuloiden kiikuttamiselle lämpimämpään. Mietin, että taisin hieman liian aikaisin istuttaa liljat multaan.