Kuusi kuvaa kesästä -haaste

 

Kesän kuusi kuvaa valikoituivat alkaen alkukesästä. Pitkälle en päässyt, sillä jo toukokuulta olisi tullut useampi kuva. Kesäkuun loppupuolella oli jo jarrutettava, koska kuuden kuvan sarja oli auttamattomasti täysi.

Sinililjat ehdottomasti kuuluvat meillä alkavaan kesään. Vuosi toisensa jälkeen ne kukkivat yhä runsaammin ja vähitellen myös laajemmalla alalla. Sininen nurmikko ei ole ihan paha juttu. Vaikka nurmikon leikkaamista täytyy venyttää todella pitkälle, jotta scillan siemenet ehtivät kehittyä, on sinisen meren leviäminen edelleen tavoitteeni. Taivaansinisen värin lisäksi sinililjat suovat viehkon liljojen tuoksun, yksittäin hentona, joukkona jo melko huumaavan vahvan. Ilmankos kimalaiset ovat näistä hurmoksissa.

Toissasyksynä istutin pitkästä aikaa uusia tulppaaneja talon länsipuolen penkkiin. Niille on siinä lämmin, suorastaan paahteinen paikka. Viime kesänä ihan piinaavan paahteinen. Pitkään odottelin kylmän kevään hellittävän, ja kun kesä alkoi, oli helteessä pian tulppaanit nähty, vaikka eri aikaan puhkeaviakin olin haalinut. Taustalla kukkii mirrinminttu ja päivänkakkarat kurkottelevat jo nuppujaan.

Seuraavana vuoroon ehtivät idänunikot hehkuvine väreineen, ja heti perään kukkii keltapäivänliljat. Unikoiden kukinta oli supernopea, samoin päivänliljatkin olivat hetkessä kukkansa kukkineet. Helle vaikutti niihinkin. Unikot kylvin joskus parikymmentä vuotta sitten ja yhä edelleen ne nousevat hehkumaan yhtä runsaina. Keltapäivänliljat ovat tontin alkuperäisiä lajikkeita, jakamisen myötä runsastuneet nekin.

Päivänkakkaroita rakastan. Niissä on jotain syvää ikuisen kesän tuntua; loma alkamassa, paljon aikaa luvassa, lämpöä ja hellettä, ei huolen häivää... Täydellisiä kesän kukkijoita. Helppoja, kukkivat runsaasti ja ovat olemukseltaan pirtsakoita, ja vielä kauniitakin. Näitä ei kevätkylmät tapa, eikä kastelun unohtaminenkaan haittaa. Niiden seuraan on tässä kietoutunut isorikko, joka myös on erittäin kestävä kuivan paikan ja paahteen kasvi.

Ainakin 15 vuotta on kulunut edellisten mukulakukkien kasvattamisesta. Osuin keväällä hyvään tarjoukseen ja tulin hankkineeksi daalioita, miekkaliljoja ja hollantilaisia iiriksiä. Paria liljaakin tulin ostaneeksi ja istuttaneeksi ne aivan liian aikaisin. Toinen liljoista kukki jo sisällä ruukussa, kun kesän tulo pitkittyi. Toinen taas tyytyi kasvattamaan pitkät varret, muttei kukkinut. Daaliat sen sijaan kukkivat, ja ovat nyt Kruunuvuokolta Puutarhan lumo -blogista saamieni seikkaperäisten ohjeiden mukaisesti säilötty kellariin kevättä odottamaan. Miekkaliljoista kukki vain pari, hollantilaisista ei yksikään. Laitoin ne silti myös kellarisäilytykseen, sillä ainahan kannattaa kokeilla.

Kesän kypsyessä valtaavat erilaiset kurjenpolvet sinellään puutarhaani. Pidän niiden rehevistä pallomaisista kasvustoista, jotka ovat kauniita kukinnan jälkeenkin. Monien lehdet punehtuvat upeisiin väreihin syksyn lähestyessä. Kesällä on mukava seurata kukkien hiljaista keinuntaa tuulessa ja mehiläisten vierailuja kukissa. Turkinkurjenpolven kukat ovat aluksi tumman sinivioletit ja haalistuvat sitten vähitellen sinertäviksi.

Juhannuksen tietämillä lehtoängelmät puhkeavat kukkaan ja saavat kultakuoriaiset liikkeelle. Moni muukin hyönteinen on tykästynyt tarpomaan höttöisessä pilviharsossa. Taimia ilmestyy sinne tänne pitkin tonttia, sillä ängelmät siementävät melko runsaasti. Enimpiä taimia kitken keväisin. Väreinä löytyy alkuperäinen vaaleanpunainen, mutta joukkoon on kehittynyt valkoisia, ja viime kesänä pari vaaleankeltaista. Vaaleanpunainenkin on välillä violettiin vivahtava, valaistuksesta riippuen. Mietin, onkohan valkoisen ja vaaleankeltaisen kohdalla kyse samoista kasveista, jotka vain hieman muuttuvat eri sävyisiksi kukinnan vanhetessa. Täytyy ottaa ensi kesänä tarkempaan tarkkailuun.

Siinä oli alkupäätä kesästäni. Tosi kiva oli palata kuviin jo nyt, talven päälle varmasti tulee useampaan otteeseen vielä selailtua kuvasaldoa. Kiitos Marjukalle Tutkimusmetsän puutarha -blogiin kutsusta hauskaan haasteeseen, ja toinen kiitos Pirjolle Tuplasti terapiaa -blogiin perinteen ylläpitämisestä. En haasta ketään henkilökohtaisesti, mutta nappaa alta itsellesi haaste ja pidä vielä hetki kesää luonasi!

Haasteen säännöt:
julkaise kuusi kuva kuluneelta kesältä
aihe on täysin vapaa
haasta muita vastaamaan

Haasteen voi napata myös vapaasti
ja nämä säännöthän on myös rikottavaksi tarkoitettu ;).