2015-06-13

Kukkapuun alla – Under a blossom tree – 树下



Kukkapuita ihaillessa on päässyt unohtumaan, että myös niiden alla kasvaa. Olen kulkenut nokka pystyssä pitkin puutarhaa, kurotellut korkeuksiin omenankukkia ja syreenin avautuvia kukkaterttuja nuuhkien. Hämmästys on ollut melkoinen, kun katse on palannut maankamaralle.
Parin viikon aikana monta kymmentä senttiä – ruusukkeesta isoksi taimeksi ja nupusta kukkaan. 

Ehkä maan kosteus on saanut kasvit venähtämään hujauksessa. Tai ehkä viileässä säässä en ymmärrä, että on kesä. Joka tapauksessa juna meni jo, ja siinä ne ovat, laiturilla.

I’ve been so excited on blossom trees that have looked up few weeks, and totally forgotten there are plenty of plants growing under the trees. So fast has summer arrived, and I’m astonished how plants grow.


已经一些星期我只看树的花。我不懂了在树下也有许多植物。时间太快 去。我惊讶。

Koristeomenapuu Profusionin alla kukkivat iirikset syvän sinisinä.


Toissavuonna istutettu pioni kukkii nyt ensimmäistä kertaa.

Kärhöt kasvavat hurjaa päivävauhtia.
Tarvitsen niille tukia jo kiireesti.

Syysasteri kasvaa (ja leviää) vähän liiankin reippaasti.
Siinä on loppusyksyn kukkija vailla vertaa.


Herkkä arovuokko on joutunut lemmikkien piirittämäksi.
En teitä unhoita, tuntuu vuokko vakuuttavan.


Istutetut lampaankorvat ja iirikset ovat saaneet
luonnon poimulehteä seurakseen.
Lemmikki on levinnyt kautta istutuksen.


Sinileimu jää hieman isompiensa jalkoihin,
mutta kukkii silti hanakasti.


Rönsyleimu taistelee tietään lemmikkien, voikukan,
päivänkakkaran ja yllättäen kurjenkellojen kasvustojen läpi.
En muista kylväneeni kurjenkelloa.

Elleivät ne ole harakankelloa?!! Voi ihanuus, jos näin on. Viime kesänä kasvoi pari harakankelloa samalla paikalla.

Vuosikymmeniä sitten on koko omakotitaloalueemme ollut kaupungin laidunmaata. Sitten palasivat rintamamiehet, ja rakennettujen talojen pihat peittyivät marjapensaisiin, omenapuihin ja kasvimaihin. Ei siis mikään ihme, että paljaasta maasta välillä puskee niittykasveja.

Linnéen tytär siinä pullistelee. Sinileimu niiaa nöyränä.


Pari löytöä kukkapenkin reunasta.
Rönsyakankaalin siirsin itse viime kesänä,
kun se oli alkanut kasvaa keskellä autopihaa.
Lehtoängelmiä löytyy tänä kesänä joka nurkalta.


Tervetuloa uudet lukijat! Hauskaa puutarhapäivää!


4 kommenttia:

  1. Kyllä luonnonkukkia kannattaa siirtää, jos ne vain suostuvat ja tietysti yllätyslöydöt ovat aina ilahduttavia. Aina ei huomaa, mitä herkkää kauneutta pihan nurkissa piilottelee. Suloisia kuvia!

    VastaaPoista
  2. Sitä usein kulkee silmät ummessa ja seuraa vain kohokohtien kehitystä.
    Harakankello on yksi lempikasveistani. Samoin odotan, josko kissankelloa jostain nurkalta nousisi, mutta taitaa olla liian märkä maa sille viihtyä.

    VastaaPoista
  3. Paljon kauniita kukkia! Mukavaa juhannusta!

    VastaaPoista
  4. Kiitos, Mari. Hyvää juhannusta sinullekin!

    VastaaPoista

Kiitos, kommenttisi on tervetullut! - Thank you, your comments are welcome!