Vettä on saatu

Kuiva kevät, ja pah! Viime viikolla ukkosen myötä tullut rankkasade täytti sademittarin ja vesi norui yli mittarin laitojen. En tiedä paljonko vettä yön aikana satoi, mutta melkoisesti. Alkuviikolla jälleen tyhjensin puolikkaan mittarillisen, ja toissaillan hillittömän kovan ukkosen jäljiltä mittari oli taas uudelleen lähes ääriään myöten täysi. Meillä on satanut toukokuun aikana nyt jo yli 100 mm, kun tavallinen sademäärä on noin 20 mm. Siltä on tuntunutkin: "Aina sataa".

Samaa mieltä lienee kuranaama Barret Browning, joka makasi polulla naamalleen taipuneena. Varovasti autoin sen ylös. Ehkä sade huuhtoo sen naaman. Muut narsissit olivat sentään pysyneet tolpillaan, kuin myös tällä paikalla yli kymmenen vuotta kasvaneet Spring Green -tulppaanit. Vasta nupullaan on äidin kukkien hoitolasta viime kesänä tuomani vanhat kerrotut narsissit. Jaoin joskus vuosia sitten omani, annoin äidille ja siskolle. Äidillä narsissit ovat kukkineet todella hyvin ja niiden sipulit on pulskistuneet kadehdittavasti. Omani katosivat myyrätalvena ja sain vuorostani äidiltä samoja sipuleita, joten nyt ovat narsissini palanneet kotiin. Odotan niiden kukintaa kovasti.

Sateen välissä olen yrittänyt hieman kitkeäkin, mutta kiviympyrän työmaalta on paettu sadekuuroa kiireemmän kaupalla. Vati on jäänyt taivasalle ja rikatkin jo ryhtyneet kukkimaan. Meillä on nykyisin aika paljon noita vaaleanpunaisia lemmikkejä. Tiedä johtuuko tämän väri kosteista olosuhteista vai olisiko se tuossa kiviympyrälläkin kukkinut hennon vaaleanpunaisena. Myös ihan vitivalkoisia olen nähnyt muutaman tuppaan.

Joka kevät sydän sykähtää näille balleriinoille. Tykkään niiden muodosta ja varsien kaartumisesta,  myös väristä. Oranssi on upea väri hehkuessaan helakkaa vihreää ja helmililjojen sineä vasten. Joskus nämä tulppaanit ehtivät samaan kukintaan sinililjojen kanssa. Tänä vuonna sinililjat kirivät ensimmäisen lämpöaallon myötä kukkaan. Ballerinat olen istuttanut niin, että sekä aamu- että ilta-auringon säteet osuvat niihin ja saavat ne suorastaan loistamaan. Nyt syvänharmaat pilvet peittävät taivasta, mutta ovat ne silti melko intensiivisen värisiä.

Puutarhassani on monta vuosien myötä taantunutta tulppaania. Tässä viitisen vuotta vanhaa Queen of Night -lajiketta. Silloin luin, että se ei enää olisi yhtä kestävä, kuin aikanaan. Pitää paikkansa. Lisäksi noiden pionien takana on ainakin Elegant Lady ja Purple Flag, joista jälkimmäinen jo aloittelee vaisua kukintaa. Ladyt ovat vielä tiiviissä nupussa, myöhäisempiä kukkijoita kun ovat. Silti niistä näkee jo nyt, että kukista tulee pieniä. Taidankin kokeilla Annen vinkkiä blogista Annen Allakka, nostaa tulppaanit ylös kesällä ja istuttaa ne jälleen elokuussa parannettuun multaan. Jos vaikka olisin siihen mennessä kunnostanut yhden vuohenputkivapaan  kasvupaikan.

Sade on saanut useat kasvit venyttämään varttaan. Ei ole montaa päivää, kun kevätvuohenjuurien nuput olivat lehdistön tasalla, juuri ja juuri näkyvissä. Nyt ne huojahtelevat pitkissä kukkavarsissa, ensimmäiset jo auenneina. Polulle kylväytynyt lemmikki on värittänyt taustan lempeään sineen ja kukkapenkin puolella kasvava kesäpikkusydän on täydessä tällingissä.

Sama keväinen näky kuvattuna uuden pionipenkin tietämiltä. Nyt kukintavuorossa on narsissit, mutta pioninversot puskevat jo vahvoina, samoin tarhajaloangervot ja tarhakullero. Vuorikaunokkia kasvaa näköjään penkissä ja penkin ulkopuolella. Tämä oli sen valtakunta vielä toissakevääseen asti, jolloin myllersin penkin valkoisten pionien penkiksi. Hevillä vuorikaunokki ei anna periksi, enkä minäkään pistä pahakseni sen melonintuoksuisia kukkia kesä-heinäkuun vaihteessa.

Vielä yksi kuva samasta aiheesta, nyt taantuneiden tulppaanien kohdilta. Kiveyksen mäkitervakkoja olen ollut jo tovin siirtämässä, mutta vieläpä siinä kasvavat. Tänään huomasin osassa olevan jo nuppuja. Nurmikko tuli tällä viikolla leikattua parissa pätkässä, kun en sateessa viitsi kastua. Osa nurmesta on leikkaamatta, kunhan sen verran kuivahtaa, että kauramoottori jaksaa taas työntää. Aikamoisin tyydytyksen tuntein vedin tuon kiveyksen reunan nurmikonrajaussaksilla siistiksi. Ihan uskomatonta, miten yritteliäs nurmikko osaa olla.

Ensimmäinen kirsikkapuun kukinta tuli ja meni. Se oli kolmen päivän hanami se. Eilisestä lähtien onkin sadellut pieniä valkoisia terälehtiä tuulen mukana ja maa on kirjoutunut täplikkääksi. Sentään jokusen kuvan ennätin näpsäistä alkuvaiheen kukinnasta. Eilen jäljellä olevat, sateen pieksemät terälehdet roikkuivat jo surullisen ja viluisen näköisinä.

Kukassa parhaillaan on puna- ja mustaherukat. Niitä tulee valtavasti, jos pölytys onnistuu näillä keleillä. Aika vilakkaa on kimalaisen pörrätä. Seuraavana kukintavuorossa on Aunen päärynä tuossa oikealla, heti perään kasvimökin vierestä häämöttävä koristeomenapuu ja sen jälkeen taustan korkeat syreenit. Nurmikkoon leikkasin paikoitellen vain kulkuväylän. Tuolla lemmikin ja vuohenputken katveessa kypsyy lisää sinililjan siemeniä. Kauaa en kyllä aio odotella. Aivan kiveyksen vieressä kasvaa pioni, josta en tiedä mitä se on lajiaan. Nätti kumminkin.

Sade on ryöpyttänyt myös kivimuurilla kasvavaa kaukasianpitkäpalkoa ja tuoksukurjenpolvea. Kurjenpolven aromikas tuoksu leijuu kauas raikkaana. Pitkäpalosta kukat ovat jo osittain pudonneet ja sen imelä tuoksukin on laimennut, kuin huuhtoutunut veden mukana pois. Pitkään on pitkäpalko jo kukkinut.

Kivimuurin taustalla pikkupilarikataja on aloittanut uuden kasvun. Suojasin sen kevätauringolta hieman myöhässä ja osa neulasista kuivui ruskeiksi. Onneksi uutta kasvua on tulossa ja olemus vihertyy. Katajan takana on purppuraheisiangervo Diabolo, jolla on tänä vuonna huomattavasti vihreämmät lehdet vailla normaalia syvää punerrusta. Se on kasvanut ihan valtavasti korkeutta ja osan sen oksista jo harvensin keväällä. Voiko runsaat sateet "vetistää" väritkin?

Katajan toisella puolen kasvaa pensaskärhö. Jätin tahallani edellisen vuoden versot vielä leikkaamatta, koska jänikset tykkäävät käydä napsimassa herkkupaloja turpiinsa. Nyt alkaa olla jo kiire poistaa kuivat risut ennen kuin tehtävä käy mahdottomaksi. Rakastan tämän kärhön purppuraista lehtien sävyä, mikä on hyvin toiminut yhdessä heisiangervon kanssa. Kukinto on melko samanlainen kuin mantsuriankärhössä, kermanvalkoinen ja tuoksuva.

Kasvimökissäkin on vielä tyhjää. Vein sinne kyllä tomaatin ja chilin taimia, mutta molemmat odottaa yhä hyllyllä maahan istutusta. Hyllyllä on myös koulittuja kaunopunahattuja. Lämmittämätön mökki ja yhä vain harsojen alla vietetyt viileät yöt. Eilen oli lämpöä päivällä vain 10 asteen tietämissä, joten annoin harsojen olla. Mullat mökin takana odottavat kukkapenkkeihin viemistä, ja moni muukin homma on vaiheessa. Ehkä tänään on himpun poutaisempaa touhuta.

Mitä sinä puuhaat viikonloppuna?