Varattu – Reserved – 我订了椅子

Vuoden pisintä päivää juhlistan istahtamalla puutarhapenkkiin. Aivan uuteen sellaiseen. Minulle uuteen; joku toinen oli sen jo vienyt vanhan tavaran liikkeeseen löydettäväkseni.

Rautaa, musta, romanttinen, lujatekoinen ja tukeva. Voiko parempaa puutarhakalustetta löytää? Tuskin maltoin odottaa viikonloppua, että saamme sen autolla kuljetettua kotiin. Täytyy myöntää, ettei se ole oikeasti vanha, vaan noita tekovanhoja mööpeleitä.

Siinä on hyvä istua hengähtämään, istua vaikka koko juhannus, jos siltä tuntuu. Vetää sieraimiinsa hunajaista köynnöshortensian tuoksuvanaa, unohtua ajatuksiinsa. Seurata, miten pionin kukat vähitellen aukeavat, miten tuuli liikuttaa ukkolaukan kypsyviä siemeniä.

Juhannukseksi sentään hinkkaan maalarinteipin palasta jääneen liiman pois penkin selkänojalta. Vai jättäisinkö varaukseni näkyviin loppukesäksi. Lomakin kohta alkaa. Tuntuu, että voisin istuksia penkilläni koko kesän.

Few weeks ago I found a beautiful garden bench of iron. Black colour, romantic decoration; someone had left it to a second hand shop. I could sit on that bench the whole summer. Smell odours of peonies, feel gentle wind.

For the Midsummer I will clean the glue left from reserved label. Or should I leave it; RESERVED (VARATTU).

一些星期前我找到了两个人椅子。要坐每个夏天。要香花香，要看刮风， 要休一点儿。

中夏来，我应该洗胶在椅子。胶从标告诉，我订了椅子。可能要保持写下订了(VARATTU)。

Akileijat

Akileijat ovat kuin kasvustojen yllä liiteleviä perhosia. Keveitä ja iloisia kesän aloittajia. Puutarhamaan kunnolla kastuessa monen päivän sateessa on sopiva hetki etsiä valokuvia tämän kesän akileijoista pihallani.

Entinen kasvimaa on epämääräisen villi paikka, johon tuuppaan yksittäisiä taimia talteen ja jossa ne saavat levitä mielikseen. Nyt on akileijojen aika, myöhemmin kesällä mäkimeirami ottaa vallan.

Puolivillissä penkissä akileijat risteytyvät keskenään. Tavallisen sinisen akileijan jälkeläisellä onkin kerrotummat ja hieman punertavat terälehdet. Jos vielä löydän alkuperäisen sinisen akileijan, täytyy sen siemenet kerätä talteen; ehkä saan lisää uusia mielenkiintoisia sekoituksia.

Aivan uusi akileija on koboltinsininen alppiakileija, jota kasvaa kiviympyräni laidalla varjon puolella. Se on viime kesän siemenkylvöjä ja näyttää hyvin lähteneen kasvuun.  

Toinen uutuus on 'Green Apples', jonka valkoiset kukat hohtavat portinpielessä sinisiä kurjenmiekkoja vasten. Myös näitä kylvin viime kesänä ja ne itivät todella hyvin. Taimia on jokunen myös kiviympyrän laitamilla.

Vanha vuosia kasvanut 'Ruby Port' on kiitettävästi pitänyt pintansa. Niitä putkahtelee ihmeellisistä paikoista pitkin pihaa ja yritän kuskata niitä muiden akileijojen joukkoon.

Kotona oli aikanaan (ja edelleen) pitkä rivi akileijoja. Minun kasveihini verrattuna niiden kukinnot olivat valtavia. Vuosikymmeniä kun kasvoivat samalla paikalla, oli joukossa todella kauniita yksilöitä. Jossain laatikoiden syövereissä minulla saattaa olla vielä jokunen niiden siemenkin tallella. Nyt kun kylvää, on ensi kesänä taas uutta ihmeteltävää.

Ja lajikkeitahan on olemassa vaikka kuinka paljon. Esim. Robert Höck on koonnut videon erilaisista akileijoista.

Kesäaamun tervehdys!

Kesämyrsky tuli ja meni.  Se jätti jälkeensä revenneen oksan syreeniin roikkumaan, riepotti pionin ja nakkeli omenapuista lehtiä ja oksanpätkiä. Kuin kiusoikseen kaatoi vielä taivaita halajavan risukasani saunapolun poikki.

Eilen kuvatessani minulla oli villaa välissä ja tuulta pitävä takki, ja silti tuli kylmä. Ihmekö tuo, kun oli lukemat hädin tuskin hallan yläpuolella.

Raparperisadon sain kerättyä kerrankin ennen kukintaa.

Portinpielen sininen iirismeri toivottaa tervetulleeksi.

Särkynytsydän selvisi talvesta, mutta kukinta on vaimeampaa tänä vuonna.

Viime vuonna kylvetty 'Green apples' kukkii.

Nyt menen ulos; on sunnuntai ja vapaapäivä!

Tiedätkö tunteen?

Tiedätkö tunteen, kun näet tutun ympäristön uutena. Kuin ohjelmissa Kauneimmat talot, mökit, huussit ja puutarhat; ei voi olla totta!

Kuvasin pitkästä aikaa laajakulmalla, kevät oli juoksussaan tullut kesään, lehdet puissa saavuttaneet täyden koon.  Tammeni kohoaa kuva-alalla korkeuksiin, levittää lehvänsä rehevänä laajemmalle, kuin olen aiemmin ymmärtänytkään. Ihan piti pudottaa kamera hetkeksi silmiltä ja jäädä tuijottamaan jättiläistä. Koin samanlaista ylpeyttä kuin vanhempana tuntee lapsensa saadessa valkolakin, valmistuessa ammattiin, tämän löytäessä oman tiensä, kasvaessa aikuiseksi tai saavuttaessa työssään jotain merkittävää. Ihailua ja ylpeyttä.

Siinä se jököttää jykevänä – matkailija. Ensin hedelmäpussissa pikkutaimena lähimetsästä rivarin kukkapenkkiin, sitten ostoskassissa peltoaukealle Pohjanmaalle, sieltä muutaman vuoden jälkeen Hiacen lavalla pihan perälle. Seuraava reissu vaatii rekkaa.

Miten hyvältä tuntuu nähdä, että se on juurtunut sijoilleen. En minä sinua mihinkään roudaa. Kasva vain oksasi korkeuksiin ja laajalle.

Una: Tervetuloa lukijaksi! - Welcome to my readers!

Vihreä – Green – 绿色的

Puutarhassa vihreä on useissa eri sävyissä. Joka kevät uusi kasvu on yhtä innostava.

Garden offers several tones of greens. Every spring it is as inspiring.

花园给我许多绿色的一颜色。每个春天我感奋。