Akileijat ovat kuin kasvustojen yllä liiteleviä perhosia.
Keveitä ja iloisia kesän aloittajia. Puutarhamaan kunnolla kastuessa monen päivän sateessa on
sopiva hetki etsiä valokuvia tämän kesän akileijoista
pihallani.
Entinen kasvimaa on epämääräisen villi paikka, johon tuuppaan
yksittäisiä taimia talteen ja jossa ne saavat levitä mielikseen. Nyt on
akileijojen aika, myöhemmin kesällä mäkimeirami ottaa vallan.
Puolivillissä penkissä akileijat
risteytyvät keskenään. Tavallisen sinisen akileijan jälkeläisellä onkin
kerrotummat ja hieman punertavat terälehdet. Jos vielä löydän alkuperäisen
sinisen akileijan, täytyy sen siemenet kerätä talteen; ehkä saan lisää uusia
mielenkiintoisia sekoituksia.
Aivan uusi akileija on koboltinsininen alppiakileija, jota
kasvaa kiviympyräni laidalla varjon puolella. Se on viime kesän siemenkylvöjä
ja näyttää hyvin lähteneen kasvuun.
Toinen uutuus on 'Green Apples', jonka valkoiset kukat
hohtavat portinpielessä sinisiä kurjenmiekkoja vasten. Myös näitä kylvin viime
kesänä ja ne itivät todella hyvin. Taimia on jokunen myös kiviympyrän
laitamilla.
Vanha vuosia kasvanut 'Ruby Port' on kiitettävästi pitänyt pintansa. Niitä putkahtelee ihmeellisistä paikoista pitkin pihaa ja yritän kuskata niitä muiden akileijojen joukkoon.
Kotona oli aikanaan (ja edelleen) pitkä rivi akileijoja.
Minun kasveihini verrattuna niiden kukinnot olivat valtavia. Vuosikymmeniä kun kasvoivat samalla paikalla, oli joukossa todella
kauniita yksilöitä. Jossain laatikoiden syövereissä minulla saattaa olla vielä
jokunen niiden siemenkin tallella. Nyt kun kylvää, on ensi kesänä taas uutta
ihmeteltävää.
Ja lajikkeitahan on olemassa vaikka kuinka paljon. Esim. Robert Höck on koonnut videon erilaisista akileijoista.
Ai niin, tuo 'Ruby Port' onkin vielä ostoslistallani. Ihanan värinen, todella portviiniä! Akijeilat ovat niin kivoja ja ihania. Minulla on jo kaksi akileijakylvöstä odottelemassa, mutta eivät ole itäneet, yritän juuri muistella, tarvitsivatko ne kylmäkäsittelyä tai mikä lie.
VastaaPoistaEnpä muistanutkaan, mutta ainakin alppiakileijan siemenpussissa neuvotaan laittamaan kylmäkäsittelyyn.
PoistaEnimmäkseen olen antanut näiden siementää itsekseen ja katsonut sitten mitä seuraavana keväänä tulee.
Akileioihin ihastuin taas uudestaan.
VastaaPoistaTilasin keväällä T&M:ltä siemeniä. Olen pitänyt kylmässä. Nyt ne itävät. "Suklaasotilaat" istutan penkiin jo ensi viikolla. "Kuninkaalliset purppurat" ovat vielä aika pikkuruisia.
Suklaasotilas onkin ihan namu. Pidän sekä punertavista että myös akileijojen hennoista väreistä.
PoistaOlen niin rakastunut Akileijoihin! Ja niitä on ihanan paljon erilaisia ja eri värisiä! Kiitos videovinkistä!
VastaaPoistaAkileijat on varmoja kasvuunlähtijöitä. Aina ne jollain tapaa osaa myös yllättää, vaikka siirtymällä tontin toiselle laidalle.
PoistaIhania! Minullakin pitäisi olla valkoinen kerrottu, olen sen unohtanut, pitää huomenna 'etsiä' se!
VastaaPoistaEhkei se kovin kauaksi ole hukkunut. Onnea etsintään!
PoistaAivan hurmaavia akilleijoja!
VastaaPoistaKiitos, Kati! Niissä on sopivasti kepeyttä ja toisaalta sinnikkyyttä.
PoistaKauniit akileijat!!
VastaaPoistaKiitos, Sirpa!
PoistaAkileijat ovat ihania, joskin aika kovia vaeltamaan ja valloittamaan. Mutta kun ei niitä siementaimiakaan malta olla nykimättä pois, kun ei voi tietää millainen kaunotar sieltä on tulossa:)
VastaaPoistaNiinpä, juuri avautui kukkaan lähes keskellä polkua yksi Ruby Port. Kukkikoon siinä. Toivottavasti tekee siemeniä ripoteltavaksi oikeaan paikkaan.
Poista