Puutarhan kartta

op = omenapuu, pp = päärynäpuu, kp = kirsikkapuu, kr = kriikuna, k-op = koristeomenapuu, T = tammi, hk = hevoskastanja, ls = likusterisyreeni, mh = mustaherukka, ph = punaherukka, k = karviainen, s = syreeni, r = ruusu, ho = hortensia, t = tuija, ka = kataja, mk = marjakuusi, orp = orapihlaja. Löysitkö kaikki? Kartta näkyy suurempana, kun klikkaat kuvaa.

Karttaa toivottiin. Sitä on tämä päivä väännetty. Jokin mittavirhe oli mitatessa tai piirtäessäni, tai sitten parilla puulla ja pensaalla on jalat. Alusta asti en tätä tänään tehnyt, vaan nakertelen tuota vuosittain, kun uusia istutusalueita muokkaantuu puutarhaani. En aina silloinkaan. Useimmiten kesällä mittaan ja kirjaan ylös vihkoon, talven päälle ihmettelen mitä olen kirjannut. Ei virhe mittoja laskemalla selvinnyt, joten päivän valjettua oli mentävä ulos tarkistamaan.

Nyt on hyvä mitata. Ei ole hankea kahlattavaksi, ei pahemmin kasvuakaan väistettäväksi. Puutarha on paljas ja alaston, ja tulee tunne että tännehän mahtuu vielä vaikka mitä. Kartta kyllä väittää toista, ja kesän viidakkotunnelmat on vielä hyvässä muistissa. Pikaisesti tarkistusmitat vihkoon ja takaisin sisälle lämpöön. Syreenitkin olivat vielä pystyssä huolimatta eilisestä rajusta puuskatuulesta. Joulun jälkeen oli tuulipäivänä kaatunut taas pari vanhan syreenin runkoa, onneksi tonttimme suuntaan.

Merkkasin karttaan punaisella viivalla viime kesänä kaatamamme puut. Punaisen katkoviivan puilla tai pensailla on todennäköisyys tulla poistetuksi ensi kesänä. Katsotaan nyt ensin, miten saan viime kesältä jääneet oksantyngät ja juurakot hävitettyä.

Pihassamme on kaksi tulevaa jättiläistä; tammi ja hevoskastanja. Tammesta onkin ollut juttua aiemmin, hevoskastanjasta vähemmän. Se kun on käytännössä jäänyt tyrnien taakse nalkkiin. Aluksi tarkoituksella halusin antaa sille varjoa ja suojaa puiden ja pensaiden keskellä, mutta sinne unohtuneena se kasvoi pitkäksi raipaksi. Puu on  siemenestä kasvattamani ja ensi keväänä minun on tarkoitus raivata sille lisää elintilaa. Viereinen Bergius pääsee enimmistä  kuivista oksistaan, ehkä osittain myös tuoreista.

Tammi ja hevoskastanja on tulevina jättiläisinä merkattu karttaan tummansinisellä. Pienempi ympyrä tarkoittaa tämän hetken kokoa ja katkoviiva tulevaa. Hevoskastanjan sanotaan tulevan n. 7, jopa 10 metriä leveäksi. Karttaan piirsin siis leveämmän ympyrän. Tammi taas voi tulla jopa 20 m leveäksi. Kartassani se on 13 m katkoviivalla, koska toivon ettei se koskaan ylety naapurin puolelle. Ei minun aikanani, mutta tontin seuraavat omistajat saattavat olla vielä vaikeuksissa sen kanssa.

Muut kasvussa olevat puut olen merkannut kirkkaansinisellä katkoviivalla. Ne ovat hedelmäpuita, joita olen mahduttanut tontillemme korvaamaan vanhenevia omenapuita. Kartasta näen miten ajattelemattomasti istutin Pekka-omenapuun aivan tammen kainaloon. Nyt on Pekka sen verran iso, etten sitä enää siirrä, joten asian kanssa on elettävä. Viime kesänä asiasta viisastuneena istutin elämäni ensimmäisen omenapuun säleikössä kasvatettavaksi. Toiveikkaana sijoitin sen tulevan ryytitarhan rajalle. Jos ei tule ryytitarhaa, raivaan rikkaruohot ja kasvatan vaikka kesäkukkia. Jostain pitää kulkeakin: nurmikkoalueille on muodostunut vakio reitit joita puita väistellen käytetään. Nämä on merkattu ruskealla helminauhalla.

Kartta kyllä auttaa hahmottamaan. Viime postauksessani tarkoittama marjapensaiden hajaannus näkyy kartasta hyvin pinkkeinä pallukoina. Eikö olisi parempi keskittää marjatarha yhteen paikkaan? Vaan minne? Jos pihassa on kaksi autoa, ensimmäisenä tullut pääse pois vain jos toisena tullut ajaa osittain nurmikolle kirsikkapuun alle. Kun katsoo autojen vieressä olevaa muuria ja saunalle jatkuvaa polkua, huomaa niiden muodostavan pihaan suuren jakajan. Niin suuren, että liki kolmannes tonttiamme onkin ehkä naapurin. Harhaa vahvistaa neljän omistajan yhteinen ulkorakennus, joka on rakennettu tonttien kulmaan.

Onko teillä karttaa tai luonnoksia puutarhanne istutusten paikoista? Olisi mukava päästä tutustumaan niihin, mikäli innostutte postailemaan. Kartan tekeminen auttaa näkemään oman pihan ongelmia ja toisaalta estää tekemästä niitä huomaamattaan lisää. Toivottavasti!

Mistä päästä aloittaisi?

Vuodenvaihde tuppaa olemaan tavoitteiden asettamista, valintojen pohdiskelua ja päätösten tekemistä tuleviin hankkeisiin.

Puutarhan kannalta viime kesä meni pipariksi, haihtui savuna ilmaan. Kyllä puutarhassa oleilin, mutta kesä ylsi ymmärrykseeni asti vain hetkeksi. Kuvasin aiempaa vähemmän, kirjoitin vielä vähemmän. Suunnitelmat puutarhaani eivät toteutuneet, useimmat perennakylvökset epäonnistuivat, oli kylmää ja pilvistä, satoi ja tuuli, oli kuivaakin.

Myllerrystä ja tuhoa sain kyllä aikaiseksi. Puita ja pensaita on kaadettu, osa on vielä torsona tai juurakot kaivamatta ylös,  kompostointialue on raivattu ja läjä kompostimultaa odottaa tulevaa. Keskellä nurmikkoa lojuu kasa paksuja omenapuun runkoja. Aiotut kukkapenkkien uudistukset jäivät alkutekijöihinsä ja rikkaruohot leviävät niissä edelleen.

Tekemistä siis riittää. Mistä alkaisin? Haaveissa siintää edelleen kuivan paikan mehiläis- ja perhospenkit, ruusutarhaa tekee mieli, ajatuksiin on syöpynyt säleikköön kasvatettujen hedelmäpuiden suojaama ryytimaa, varjon viileää siimestä haluaisin jatkaa tammen ja syreenin välisellä alueella,...

Pahin ongelma on eri toimintojen sijoittelu sikin sokin. Varsinaista oleskelualuetta ei ole, vaan pihalla istutaan mihin tuolit kulloinkin viedään. Marjapensaat varaa koristepensaiden ja kukkaistutusten parhaat paikat. Pitkä kivimuuri halkoo tontin ja saa toisen puolen tonttia näyttämään kuin alue kuuluisi naapurille. Kerran naapurin ystävä tuli meille poimimaan marjoja, kun luuli pensaiden olevan naapurin. =)

Kasvimaa on kaivettu saunan päädystä poistettujen herukkapensaiden tilalle ilman reunarajausta nurmikkoon. Polttopuumme kuivataan halkopinoissa samaisessa saunanpäädyssä, jonne kulkureitti luikertaa vesitynnyrien ja kasvimaan välistä. Valkea kuulas ulottaa oksansa halkopinojen ylle ja puun alla kasvaa linnun kylvämä piikkinen happomarjapensas. Oli siellä pari karviaismarjapensastakin, ja kukkapenkki, ja ruohosipulia varjossa raparperin alla. Vielä on vedetty pyykkinarukin omenapuun ja saunan palotikkaiden väliin! Ja sitten on hädin tuskin ruohonleikkurin levyinen kaistale nurmikkoa ennen rajaa ja naapurin koiraverkkoa. Jos pääsen kasvimaan ja vesitynnyrien välistä, omenia täynnä olevia oksia väistäessäni uhmaan vinoa halkopinoa kaatumasta ja viimein nurmikaistaleelle päästyäni huomaan, etten mahdu kääntymään leikkureineni. AAARRRGHH!

On olo, etten saa otetta tästä paletista. Ilmansuunnat on sentään entisellään, mutta aurinko pääsee nyt porottamaan pihassa uusiin kohtiin ja toisaalta tammi tulee varjostamaan aiemmin auringossa kylpeneitä alueita. Täytynee kaivaa kirjat ja lehdet esiin ja etsiä pihasuunnittelun ABC:t, ennen kuin ryntään sekoittamaan palettia enempää.

Näissä ajatuksissa parempaa suunnittelua, innokasta ja antoisaa puutarhavuotta toivottaen!