Runsaus, yltäkylläisyys, ylenpalttisuus, törsäys

Sitä tarkoittaa sana "profusion". Meillä tämä runsaudensarvi kukoistaa kasvimökin vieressä ja vuosittain se osoittautuu nimensä veroiseksi: Malus purpurea 'Profusion'.

Pitkään valikoin oikean sävyistä purppuraomenapuuta, sillä  puutarhaamme mahtui vain yksi kaunotar. Halusin hennon vaaleita terälehtiä, halusin syvän tummana leiskuvia terälehtiä, halusin burgundinpunaisia lehtiä, vihreitä lehtiä ja pieniä syvänpunaisia hedelmiä. Halusin pienen kompaktin puun, halusin riittävän kokoisen puun, jolla on upea syysväri. Halusin perinteisen vanhanajan koristeomenapuun ja halusin nykypäivän koristeomenapuun. Taas on aika, jolloin hurjimmat odotukset ja lupaukset on lunastettu.

Kasvanutkin se on jänisten yllättävistä kiipeilytaidoista huolimatta. Kyllä jänis ymmärtää kiivetä puun alle kuormatun lumikeon päälle. Ihan valtatien sille aurasin puoliväliin puuta oksia kaluamaan. Tyhmyydestä sakotetaan, ja nyt voin vain toivoa ettei taudit pääse paljaaksi järsityistä oksankohdista puuta vaurioittamaan. Oli nimittäin pakko jättää yksi kaluttu oksanpuolikas puuhun, vaikka muuten sain järsityt kohdat melko hyvin siistittyä.

Eilen, kun kevätkesä näyttäytyi kaikessa loistossaan päivän verran, oli kuningatar täydessä tämmingissään palttiarallaa ylenpalttinen. Jään miettimään, onko sanoilla palttiarallaa ja ylenpalttinen jotain yhteyttä... Hmm;  toinen on vajaa, toinen ylitsepursuava. Pitää sanoa kolossaalisen, totaalisen, jäätävän tai infernaalisen ylenpalttinen.

Siitepölyä ja sadetta

Onneksi en ole allerginen siitepölyille. Voin vain kuvitella, miten allergikot toivoivat sateen saapuvaksi koivujen runsaan kukinnan vuoksi.

Siitepölyn huomaa kyllä ei-allerginenkin. Auton katto on keltaiseen huntuun peittyneenä jo aamusta. Kasveja kitkiessä niiden pinnalta suorastaan pöllähtää siitepölyä. Jos ikkuna on hetken auki, sama ohuen ohut hiutu peittää ikkunalaudan ja kulkeutuu sisälle ilman mukana. Koivu on kyllä antelias. Meillä ei sitä (onneksi) ole omassa pihassamme, mutta saamme silti osamme siitepölynä, viheliäisinä siemeninä ja tuulen mukana lehtinä. Silti en antaisi pois kevään ensimmäisiä hiirenkorvia ja niiden heleänvihreää väriä puutarhani taustalla.

Kasvimökin lasi on oudon "harmaa" ja saunan tummanharmaa peltikatto onkin muuttunut keltaiseksi. Kasvimökin päällä pieni varjostus ei tällä kertaa ole pahasta. Tomaatit saavat rauhassa tottua uuteen sijaansa ja juurtua paistumatta auringonsäteissä.

Sademittari odottelee pisaroita, mutta se saakin kerroksen tomua. Vaan kun taivaat ukkosen myötä keskiviikkona aukesivat, oli parissa tunnissa 25 mm vesipisaroita tipahdellut sen kumajavaan kitaan.

Puutarha on suorastaan pesty rankassa sateen vihmonnassa, sadevesitynnyrin pinnalla kulkee keltaisia vanoja ja ilma on huomattavan raikas. Kyllä tuli sade tarpeeseen, ja parissa päivässä koko puutarha on humahtanut taas uuteen kasvupyrähdykseen. 

Kuvailin hieman sateen jälkeen puutarhassa. Sade jatkuu jälleen tänään, mikä tuntuu ihan mukavalta.

Mukavan rentoa ja kaunista viikonloppua!

 

Ajatuksia energiasta

Narsissi 'Thalia'

Pakastin huusi tuskaansa hälytysvalo punaisena. "Jos et heti sulata, minulta palaa käämit, moottori ainakin", se vaati. Kauanko pakastin on pitänyt meteliä? Hurisiko se eilen tuollaisella voimalla ja kauanko merkkivalo on palanut? Kauanko se on kuumennut ja hotkinut sähköä henkitoreissaan huolehtien nyssäköistäni?

Avaan oven ja totean liki täyden pakastimen olevan sulatuksen tarpeessa. Tämä on "varapakastin", jos tulee  satoa normaalia enemmän. Satoa on tullut. Vuosikertakriikunoita 2016, ilmeisesti pahanpäivänvaralle pikkuinen pussi tyrniä vuodelta 2011. 2017 on selvästi ollut huono sato- ja säilöntävuosi; ei yhtään rasiaa. 2018 kirsikka- ja kriikunamehua, kokonainen hyllyllinen. Tein siis sittenkin kirsikkamehua syksyllä, mutten jaksanut enää yömyöhällä pullottaa sitä... Kirsikkaa, kivistä putsattuja kriikunoita, punaherukkaa, jokunen nyssäkkä silputtua ruohosipulia, persiljaa, ryöpättyä nokkosta... Omaakin energiaa on mennyt, kun olen ne kerännyt, putsannut ja säilönyt.

Punaherukka kukkii

Teen smoothien mangojukurtista, perulaisesta avokadosta ja Pirkka-maan päärynästä. Aina ei jaksa iänikuista puna- tai mustaherukkaa, mutta niin vähän on pakastimeni antimet tänä talvena vajenneet, että sietäisin hävetä. Enkä nyt puhu rahan säästämisestä, vaan yleisesti energian kuluttamisesta. Perusta asti minulle syötävää, kun turvoksissa oleva pakastin on säilyttänyt ruokaani kuukausitolkulla. Kumpi vie lopulta vähemmän energiaa?

Pikkutalvio luikertaa kielojen välissä

Päätän uusiokäyttää salaateista ja yrteistä (kotimaisia!) jääneet miniruukut kurpitsantaimien kasvatukseen. Lorottelen vettä ruukkuja pestessäni, kunnes huomaan vähentää juoksuttamani veden määrän puoleen ja kääntää vipua hieman kylmemmälle. Miksen laskenut vettä isoon pesuastiaan? Ja miksen vienyt huuhteluvettä kasvimökkiin tomaattien janoa sammuttamaan? Huomaamattani olen tuhlaavainen ja holvaan puhdasta vettä ja energiaa suoraan viemäriin. Pienen pienet teot pitäisi saada osaksi arkipäivää.

Neidonmaksaruoho on jo nupulla

Salaatit ja yrtit oli pakattu muovikääreisiin. Kaupasta tuomani hedelmät ja vihannekset on käytännössä kaikki muovin peitossa. Meille onkin tullut tavaksi kerätä muovi ja kartonki erikseen ja viedä ne kauppamatkalla kierrätykseen. Miten valtavasti muovia kertyykään. Olen hankkinut uudelleen käytettävän pussin hedelmiä ja tomaatteja varten. Pusseja pitää olla useita, jotta ajatuksessa olisi mitään järkeä. Ja voihan ehjän muovipussinkin uusiokäyttää, tai paperipussin: hintalaput vaan päällekkäin. Pitää totuttaa itsensä kanniskelemaan pikkupusseja mukanaan.

Kevätesikko kukkii perunanarsissien edessä

Jäässä olevat marjat kannattaa sulattaa hissukseen jääkaapissa. Sulaessaan ne jäähdyttävät jääkaappia, eikä lisää energiaa kulu mikron käyttämiseen. Moniko huomaa olla niin suunnitelmallinen? Meillä ei oikein onnistu. Usein nopeimman ratkaisun mukaan toimitaan.

'Spring Green' -tulppaanit kiviympyrän laidalla

Tänään meillä syödään pakastimen antimia, keittoa reilulla annoksella ruohosipulia ja persiljaa. On aika käyttää myös viimeiset raparperit, uusille on saatava tilaa, jotta kierto voi jatkua.

Millaisilla arkiteoilla sinä säästät energiaa?