Kypsää idässä ja lännessä

Onni on oma tomaatti lokakuussa. Otin tomaatit raakileina sisälle kypsymään. Edellinen kokeilu oli reilut kymmenen vuotta sitten ja tuloksena oli nahistuneita ja homeisia klönttejä pitkin yläkerran porrastasannetta ja portaita. Kokeilu pysyi mielessä ja se riitti pitkäksi aikaa luopumaan moisista hullutuksista.

Nyt oli kumminkin kasvimökki pullollaan kypsiä ja toisaalta täysin raakoja tomaatteja. Poimin punakyljet talteen ja pitkän googlettelun jälkeen porisi iso viiden litran kattila tomaatin, sipulin, omenan ja mausteiden seosta. Ihana seos, ihana maku ja ihana tuoksu!

Kylmässä kasvihuoneessa raakileiden kypsyminen tuntui junnaavan paikallaan ja hallaisia öitä oli luvassa. Parempi siis kerätä raakileet pois ja tuoda sisälle lämpöön. Ja tällä kertaa päivittäisen tarkkailun piiriin! Lähes kypsiä, puolikypsiä ja täysin vihreitä raakileita kertyi kolme isoa lasagnevuoallista.

Kahdelle vuoalle löytyi paikka kukkatelineeltä, kun tiivistin huonekasveja vähän syrjemmälle. Olohuoneen länsi-ikkunalla ne saavat pitkään auringonpaistetta ja -lämpöä. Kertoo vain epäuskostani asiaan, kun asettelin vihreimmät tomaatit alatasanteelle ja punaisemmat ylemmäksi, parhaimpaan valoon. Ehkä ajattelin kypsyttää edes ne, jotka jo melkein olivat syömäkelpoisia.

Keittiön ikkunalauta idän puolella täyttyi rivistä vihreitä pallukoita. Olin jo pelin luovuttanut kaikkein vihreimpien suhteen, mutta jo parissa päivässä tuli aavistus punerruksesta. Tapahtuuko tosiaan jotain? Innostuin kuvaamaan raakileita aika ajoin, ja olihan kuvia uskottava, silmiäkin vähitellen. Kypsyminen jatkuu sisätiloissa ja versoista irrotettuna, jopa nopeasti.

Vihreät möllikät idän puolella, 22.9.2021

Punertaa sittenkin, 25.9.2021

Tilanne 27.9.2021

Näistä jo puolet valmiina pataan 29.9.2021

Tilanne lännen puolella 22.9.2021

Jo näin värittynyt joukko 25.9.2021

Ruokailu-/oleskelu-/etätyöhuoneen ikkunalaudalle mahtui pienempiä vuokia neljä kappaletta lännen auringosta nauttimaan. Siinä ne oli käden etäisyydellä, ja monesti tulinkin napanneeksi kypsän tomaatin suoraan suuhun. Ruokaa laittaessa on kätevä kipaista ikkunalaudoilla ja valita tarkoitukseen parhaiten sopiva lajike. Kirsikkatomaattia salaattiin, isompia keitoksiin tai leivän päälle. Homma tietysti sai kanssaeläjän vääntämään tilannekomiikkaa tomaattien kasvattamisesta olohuoneessa, ihan lämpimään sävyyn tosin. Tomaatit maistuivat hänellekin makoisina.

29.9.2021

Alapritsilläkin jotain tapahtuu, 27.9.2021

Punastelu jatkuu ja keräsin joukosta pois kypsimmät. Onpa niitä syötykin vähän joka välissä ja keitoksessa. Lopuista kypsistä porisi vuorostaan pienempi 3 litran kattila mausteista tomaattisosetta. Tämäkin erä meni annoksina pakkaseen, loput osana etätyöläisen jauhelihakeittoa.

Yllättävän vähän joukkoon on eksynyt nahistuneita tai homehtumaan alkavia yksilöitä. Kolme homeista ja jokusen nahistuneen poimin pois joukosta koko rupeaman aikana. Eikä kypsyminen tähän loppunut. Alahyllyn myrkynvihreät alkuun toivottomiksi luokitellut pääsivät valoon. Jäljellä on enää kaksi pikkuvuokaa nyt lähes kypsiä tomaatteja, joukossa kaksi vihoviimeistä vielä vihreää punastelijaa. Itäikkunan lautakin on huvennut pariin aamiaistomaattiin.  

 

Kasvimökin kasvatit

Kasvimökkeilyni on tänä kesänä onnistunut paremmin kuin vuosiin. Lähtötaso kylläkin on matalin mahdollinen. Viime kesänä lasikaton alla ei kasvanut kuin rikkaruohoja lautojen ja romujen seassa, joten jos syötävää mullasta nousee, on kaikki plussaa.

Matalalla profiililla lähdin siis liikkeelle. Tomaatin ja chilin pieniä taimia koulin ja kasvatin ensin sisällä ikkunalaudoilla. Toiveikkaana olin kylvänyt myös punahattua, vaaleanpunaista lehtosalviaa, kosmoskukkaa ja keijunmekkoa. Keijunmekko ei itänyt, mutta muista sain runsaasti koulittuja taimia.

Akkunat ylikansoitettuna päätin viedä taimet mahdollisimman aikaisin ulos kasvimökkiin. Kesän alkua saikin sitten odotella ja viimein odotteluun kyllästyneenä vein taimet kylmän uhallakin mökkiin. Harsoilla peittelyä iltaisin, harsojen availua aamuisin. Välillä oli huput silmillä päivätolkulla, kun oli niin kylmä lämmittämättömässä mökissä.

Kunnon kasvualustaan päästyään tomaatit ja chilit vahvistuivat koleasta huolimatta melko nopeasti. Kukkien kanssa ajatus oli niitä tovi vahvistaa mökissä, ja sitten istuttaa ulos. No, jostain syystä en saanut istutuspaikkaa sitten millään valmisteltua, joten elämä pienissä ruukuissa kituuttaen kävi turmaksi hyvin kasvuun lähteneille auringonkukille. Helteet ja pienissä kipoissa kituuttelu liki tappoi kosmoskukat. Molempia olin kylvänyt myös ulos, joten menetys harmitti vain hetken. Varsinkin, kun ulos kuukautta myöhemmin kylvetyt kasvoivat ihan eri tahtiin kuin purkkitaimet. Jälkikäteen ajatellen molemmat ovat kesäkukkia, jotka onkin tarkoitus kylvää suoraan ulos.

Kesti pitkään ennen kuin tomaatteihin alkoi ilmestyä kukkia, vielä pidempään sain odotella ennen kuin niihin muodostui raakileita. Helteillä tomaattien kasvu tuntui pysähtyneen kokonaan, vaikka yritin pitää kasvimökin mahdollisimman viileänä ja tasaisen kosteana. Onneksi kasvimökki on nykyisin osittain varjoisassa paikassa koristeomenapuun kasvettua täyteen mittaansa, niin taimet ei ihan läkähtyneet.

Varjostuksesta on kumminkin se haitta, että kypsyminen kestää. Elokuun alussa kyllästyin odottelemaan vihreiden raakileiden punoitusta. Taimet halusivat vain tehdä lisää kukkia, joten napsaisin taimista latvat poikki. Nyt riittää tälle vuodelle, sillä vihreitä raakileita on aivan riittämiin teille kypsyteltäväksi. Kypsykää siis. Karsin vielä kaikki alimmat ja isoja terttuja varjostavat lehdet pois. Sadekausi oli nimittäin alkanut ja mökissä tuntui tosi nihkeältä. Ajattelin, että kohta alkavat homeet elää. Kuvan Pink Thai Egg on nyt liki kypsä. Hedelmä jää soman pinkiksi.

Liekö syynä suuri muutos säissä ja siirtyminen kuivasta kaudesta suoranaiseen sadekauteen, kun yhteen tomaattiin ilmestyi latvamätää. Ei koskaan ennen näinä parinakymmenenä vuonna. Muut taimet ovat ainakin toistaiseksi terveitä, eikä noissakaan ole paria tomaattia enempää vauriota. Tomaatit ovat sateen ja maan kostumisen myötä kasvaneet viimein kunnolla kokoa ja tertut ovat muuttuneet painaviksi. Yhden tukinaru oli katkennut ja taimi retkotti käytävällä pitkin pituuttaan. Sain sen tuettua uudelleen, mutta yksi tertuista oli taittunut. Keksin työntää tertun ja rungon väliin tyhjän taimipurkin. Ehkä taittunut ja litistynyt terttu jaksaa nyt paremmin kypsyttää tomaatit, kun ravinteet pääsevät kulkemaan oikaistussa tertussa.

Chilit nauttivat helteistä. Eikä ne tainneet piitata alkukesän kylmistäkään, sillä kukkia muodostui paljon jo silloin. Chilivuosi on ollut erinomainen. Taimet kasvatin ihan tavallisista kaupan chilien siemenistä tietämättä lajikkeen nimeä tai mitään muutakaan. Punainen, keltainen ja vihreä. Taisi käydä niin, että oikeasti tuli vain keltaisia ja punaisia hedelmiä tuottavia chilejä, sillä ajan oloon vihreätkin suippulat on punastuneet. Tulisuusaste on ollut arvaamaton, vaikka palon keskivaiheilta olen niitä yrittänyt maistella ennen keitoksiin upottamista.

Heinäkuun helteillä sain viimein kunnostettua paahdepenkin rikkaruohoista puhtaaksi ja valmiiksi istuttaa uudet kukantaimet. Sitten vain odoteltiin helteiden loppumista. Ja odoteltiin. Viimeisellä helleviikolla päätin istuttaa kasvimökissä vielä elossa olevat kaunopunahatut ja lehtosalviat, sillä ne selvästi alkoivat kärsiä jatkuvasta paahteesta, vaikka ovet olivat auki yöt päivät ja lomalla pystyin niitä kastelemaankin säännöllisesti.

Ajoitusongelmista ja yllättävistä säistä huolimatta kasvimökin kesä meni siis ihan mukavasti. Onnistuin myös taimettamaan yhden japaninhortensian oksanpätkistä ja pari löytövadelmaakin selvisi hetken hengissä. Nyt onkin sitten ongelma, miten saan hortensian selviämään talven yli. Johonkin se pitäisi tuupata niin että osaan keväällä etsiä.

Tänään on suuri päivä. Pääsen maistamaan kypsiä tomaatteja. Tomaateista aikaisin, Gardener's Delight ilahduttaa jälleen. JEEE!

Taimia kasvimökkiin ja kukkapenkkiin

Taimikasvatus on yksi puutarhaharrastuksen innostavimpia puolia. Niin kauan kuin minulla on ollut läntti maata, olen vuosittain aina jotain kylvänyt multaan. Ja ennen omaa puutarhaa tuli vähintään yrttien viljelyä kokeiltua ikkunalla.

On ollut keväitä, ja usein, jolloin olen ollut hukkua taimiin. Ikkunalaudat ja myöhemmin kasvimökki ovat olleet aivan täynnä purkkeja. Tuska on tullut koulimisvaiheessa, kastelemisen muistamisessa ja vielä syksyn viimehetkinä istuttaessa taimia "kaiken varalta". Vähitellen olen oppinut tuntemaan rajani.

Mitäpä ahnehtia enempää kuin ennättää kunnostaa kasvualaa tai huolehtia taimista? Taimien kouliminen on nimittäin exponentiaalista hommaa tilan suhteen. Paljonkos pieni siemenpussi tilaa vie, tai yksittäinen kylvös. Niin se vaan menee, että yksi siemenpussi tuottaa parikymmentä purkkia ikkunalaudalle. Jos kylvää kolmea lajia, yllättäen on ikkunalaudoilla ennen kasvimökkikautta ehkä 60 koulitun taimen purkkia. Viivästyminen ulospääsyssä nostaa vähitellen paitsi turhautumisen purkkiarmeijaan, myös vaikuttaa jo itse taimiin ja niiden kuntoon. Tänä keväänä, jos koskaan, on ulkoilmoja odoteltu.

Toki siemenmäärä vaihtelee pusseissa, itävyys vaihtelee, taimia saattaa kuolla itämisen jälkeen,  eivätkä kaikki taimet selviä koulimisesta. Karsiintumista tapahtuu vielä kasvimökissäkin tai jos istuttaa taimet ulos liian aikaisin maan ollessa vielä kylmä.

Tänä keväänä päätin jättää taimien kasvattamisen sisällä mahdollisimman vähään. Ja onneksi en ennen kylmää kautta ennättänyt kylvää extrasiemeniä, jotka päätöksestä huolimatta tulin hankkineeksi.

Tomaatintaimet ja chilit odottavat jo kovasti pääsyä kasvimökkiin. Ensi viikolla sen on tapahduttava, jos vaikka ilmat VIIMEIN armahtaisivat. Tomaatit ovat kylvöksiä viime vuosien siemenpusseista. Siinäkin on tullut järki touhuihini. Ei kaikkia siemeniä tarvitse varmuuden vuoksi kerralla kylvää. Moni siemen itää vielä vuosien jälkeen, kun säilyttää ne pussiinsa tiiviisti suljettuina viileässä ja pimeässä. Itämisestä tein ihan testin pari vuotta sitten.

Chilien siemenet ovat peräisin kaupan hyllyltä. Ei mitään erikoisia lajikkeita, mutta on niissä jo nuppuja. Toisin kuin tomaateissa, jotka selvästi vaativat jo lannoitustakin, kun odotettua pidempään joutuvat olemaan liian pienissä purkeissa. Kasvimökistä muuten hain tänä aamuna tuoretta ranskalaista rakuunaa. Se on kasvanut nyt usean vuoden ajan mökin suojissa. Kyllä se selviäisi ulkonakin, mutta on kiva saada kevään ensimmäiset yrtit vähän aikaisemmin. Varmaan sama toimisi persiljalla.

Kukkapenkkejä varten olen kylvänyt kaunopunahattua. Jälleen kerran. Se on kokemukseni mukaan  ajan myötä taantuva perenna ja katoaa muutaman vuoden jälkeen. Erityisesti, jos istuttaa taimet paikkaan, johon kosteus pääsee kertymään talvella. Paikkotaimia siis tarvitaan, ja talon länsiseinustan pörriäispenkkiin uppoaa varmasti vielä monta tainta.

Keijunmekkoa ajattelin kesäköynnökseksi, mutta pipariksi meni tänäkin vuonna. Sen kanssa olen kyllä kokeillut kaikki konstit, mutta eipä onnestanut nytkään. Kosmosta sen sijaan on tulossa kymmenkunta taimea. Pussillinen ärtsyn pinkkiä Fizzy-kosmosta tarttui ruokakaupasta (missä muualla enää käynkään?) mukaan. Ne ovat kyllä nopeita; aamulla oli kolme taimea itänyt, ja nyt muutamaa tuntia myöhemmin pilkistää seitsemän uutta itänyttä. Nämä varmasti kaipaisivat hieman viileämpää paikkaa kasvaa, kunhan loputkin itävät.

Sitten on kolme "no kokeillaan nyt" kylvöstä, jotka laitoin multaan viikko sitten. Keräsin syksyllä vaaleanpunaisen loistosalvian siemeniä. Yritän saada hempeänä kukkinutta salviaa hieman enemmän länsipenkkiin. Katsotaan, jos onnistuu. Punapäivänkakkara ja sinipallo-ohdake ovat vanhaa siementä. Jos ne itävät, saan sopivasti tilaa ikkunalleni siirtämällä tomaatit, chilit ja nyt koulitut kaunopunahatut. Yksi konsti käyttää rajoitettua tilaa on jaksottaa kylvöjä. Monia taimia voi kylvää vielä pitkin kesääkin. Nytkin on jonossa vielä sarviorvokkia ja asteria syksyn istutuksiin.

Valtavaa taimituskaa hieman helpottaa ajatus kesä- ja monivuotisten kasvien kukkapenkistä. Aion kylvää kaikki vuosien saatossa kertyneet siemenet suoraan maahan. Vanha kasvimaa, joka on jo vuosia toiminut epämääräisenä kukkamaana, on parhaillaan kunnostuksessa kyseistä kukkakasvattamoa varten.

 Aurinkoista äitienpäivää!