2017-04-30

Kew Gardens


Vaitelias, vaan viekas vartija vahtaa visusti vierailijavirtaa. Villi virkailija.

Patikointia ja ihastelua. Viidessä tunnissa on yllin kyllin katseltavaa. Seuraavaan vierailuun jäi vielä nähtävää, sillä Temperate Housea (1844-1848) ja Pagodaa (1761) restauroidaan. Ruusutarhaan oli turhan aikaista kurkata, vaikka Lontoossa kesä on jo pitkällä.

Muotopuutarha Palm Housen edessä. Tuhannet laukan nuput valmiina avautumaan.
Kesä parhaassa vaiheessa, omenapuut aloittelevat kukintaansa, puissa helakanvihreät lehdet, kukkaset nupullaan. Kylmästä tuulesta huolimatta sää oli aivan toista kuin meidän lumisade. Turisteja ja koululaisryhmiä, mutta vielä hyvin tilaa nauttia maisemista ja yksittäisistä istutuksista.



Palm House. Kylmästä ulkoilmasta tropiikin kosteuteen: silmälasit ja kameran linssi olivat välittömästi huurussa. Vaihdoin siis kännykkään saadakseni edes jokusen kuvan.

Valtava määrä lajikkeita saa aikaan pelkkää ihmetystä. Suut ja silmät auki pyöritään.

Tämä palmu on saanut turisteista vaikutteita ja on pikku tassuineen lähdössä reissuun.
Banaaneja, palmuja, peikonlehtiä. Niin paljon kasvien kylttejä, että lakkaan tavaamasta niitä ja keskityn silmäilemään itse kasveja.  Kunnostuksen tarpeessa on myös Palm House, ruoste tunkee läpi valkoisen maalipinnan. Ihmekö tuo, siinä kosteudessa.

Näkymä korkeuksista lasin läpi osaan ruusupuutarhaa. Siellä olivat nuput jo kehittymässä.
Muutama kierros korkeuksiin lehvästön tasolle.


Vartijoiden saattelemana kohti Waterlily Housea. Ihana kesä!
Waterlily House. Sama kosteus täälläkin, joten kännykkä edellä. Lasien suojassa kasvaa lilja, joka on luonnosta jo hävinnyt. En bongannut.  

Kovin oli rauhaisa ja seesteinen paikka. Peilityyni veden pinta.


Lasihuoneen seinustalla kasvaneita värikäslehtisiä kasveja.

Sininen taivas ja lasihuoneen rakenteet heijastuivat alla olevan veden pinnasta.


Sitten prinsessa Augustan kunniaksi avattuun lasihuoneeseen,
jossa on vaihtelevat kasvuolosuhteet maailman erilaisille kasveille.
Princess of Wales Conservatory.  Uskomaton määrä aavikon ja tropiikin kasveja. Oli siinä piikki poikineen.








Alpine House. Kauniita alppikasveja. Pienen pieniä matalia sinnittelijöitä. Kasvualustaa ihmettelimme; kiveä vai jotain muuta huokoista materiaalia?

Eikö ole kaunis!
Tämä kaikille esikoiden ihailijoille.
Kivestä ei otettu selvää. Tiiviisti siihen kasvit kiinnittyvät.
Niiden lyhyt ja runsas kukinta.

Kew Gardenin karttaan kannattaa tutustua etukäteen huolellisesti ja varata kokonainen päivä aikaa retkeilyyn.

Ja tämä oli vasta alkua. Seuraavassa postauksessa Rock Garden ja Rhododendron Dell, jonne osuttiin parhaimman kukinnan aikaan.
 

2017-04-17

Kylvöt talven jälkeen




Jo syksyllä piti kylvämäni perennojen siemeniä, jotka keräisin omasta pihasta. Uteliaisuuttani ja kokeilun haluani, johan noita puutarhassani kasvaa. Jäi keräämättä ja kylvämättä.


Talvi pihalla riittää: pakkastuulet ja jäiset sateet. Siemenet ovat saaneet kylmäkäsittelyn varmasti. Keräsin talteen talven kuivattamia törröttäjiä. Ravistaessani kukintoja pieni rahina kertoi siemenkotien sisällä olevan aarteita; onkohan siemenissä eloa?


Siperiankurjenmiekan siemenet näyttävät kurttuisilta minirusinoilta. Ne ovat kovia kuin kivet. Liotkoon ensin tovin. Saankohan erivärisistä siemenistä  erilaisen taimen?


Jos on kasvit erilaisia, niin on siemenetkin. Joka kevät sitä tulee ihmetelleeksi. Punanorotähkän kukinto on kuivuneena kuin pörheä pulloharja. Siemenet ovat untuvan keveitä hahtuvavarjoineen. Sama setti kuin samettiruusun siemenillä.




Jäi siivoamatta palavarakkaus pois kasvimökistä syksyllä. Talven jälkeen sinne pyrkiessäni pienikin liike sai aikaan hennon rapinan siementen pudotessa pitkin kasvualustaa ja käytävää. Astia alle ja varovasti kukintoja katkomaan. Palavarakkauden siemeniä riittää. Tarjolla räikeän iloisen perennan siemeniä. Voisin postittaa.


Maksaruohon siemenet ovat olemattoman pieniä. Ehkä ne ovat roskia, samankokoista ripettä kumminkin. No, jos eivät ole siemeniä, niin sitten se on toivomuspuuteria. Ehkä itääkin kukkapenkissä, jonne siemenet jo varisivat.



2017-04-10

Sinnittelijät




Kylmistä öistä huolimatta perunanarsissit kurottavat varsiaan yhä korkeammalle. Kukkanuput jo pilkistävät tummanpuhuvia sadepilviä vasten. Peipposet ovat palanneet ja pitävät konserttoa naapurin korkeassa koivussa.

Toiset sinnittelijät Intiassa ovat ahkeroineet ja menestyneet koulussaan hyvin. Oikeassa marginaalissa on päivitetty linkki kuulumisineen. Keräämme seuraavaa lukuvuotta varten. Voit osallistua lahjoituksella tai jakamalla linkkiä.

Iisoppi, laventeli, kaunopunahattu ja tomaatit ovat itäneet. Parempi puoliska vuotta on aluillaan. Onpa iloinen asia!

Tervetuloa uudet lukijat! 

2017-04-02

Kevät on alku




Kevät hiipi ajatuksiini väistämättä. Tänä vuonna pitkään viivytellen. Yksi mustarastaan luritus ja tulin mennä viikolla ostaneeksi  pari peruna- ja kolme Tete-narsissia. Portaikon kukkalaatikossa ovat yöpakkasia uhmaten, ja hyvin näyttävät selvinneen.


Puutarha on sulanut lähes vapaaksi lumesta. Pohjoisseinustojen varjoissa maata peittää jo vettyneet jäälaatat, joten sieltäkin maa vapautuu pian. Nurmikko on tummien maata myöten liiskaantuneiden lehtien kirjoma. Edellisvuodesta viisastuneena haravoin syksyllä lehtiä perennapenkkien suojaksi, mutta aikainen talvi ehti ennen kuin kaikki lehdet olivat pudonneet.


Maa on jäässä, joten vain talvivihreät ja jokunen sipulikukan piippo pilkistää vehreänä tummanpuhuvasta maasta. Silmut pullistelevat, lienee viimeiset hetket leikata omenapuun oksia ennen kuin kevät alkaa niissä virrata.


Ensimmäiset siemenkylvöt itivät jokin päivä sitten. Ziljoona sormustinkukan tainta. Oletin, ettei vuosia kaapin perukoilla viettänyt siemenpussi pitäisi eloa sisässään, mutta toivossa kumminkin ripottelin ne mullan pintaan. Myös tomaatintaimet pilkistävät mullasta; vanha kunnon Money Maker, Super Sweet ja Chocolate Cherry. Vasta itäneinä vielä kaikki. Eipä alulla kiirettä, lunta voi tupruttaa koska tahansa.


Alku täynnä toiveita, uusi kevät saapuu ehkä hieman viisaampana.