2021-08-22

Kasvimökin kasvatit

Kasvimökkeilyni on tänä kesänä onnistunut paremmin kuin vuosiin. Lähtötaso kylläkin on matalin mahdollinen. Viime kesänä lasikaton alla ei kasvanut kuin rikkaruohoja lautojen ja romujen seassa, joten jos syötävää mullasta nousee, on kaikki plussaa.


Matalalla profiililla lähdin siis liikkeelle. Tomaatin ja chilin pieniä taimia koulin ja kasvatin ensin sisällä ikkunalaudoilla. Toiveikkaana olin kylvänyt myös punahattua, vaaleanpunaista lehtosalviaa, kosmoskukkaa ja keijunmekkoa. Keijunmekko ei itänyt, mutta muista sain runsaasti koulittuja taimia.


Akkunat ylikansoitettuna päätin viedä taimet mahdollisimman aikaisin ulos kasvimökkiin. Kesän alkua saikin sitten odotella ja viimein odotteluun kyllästyneenä vein taimet kylmän uhallakin mökkiin. Harsoilla peittelyä iltaisin, harsojen availua aamuisin. Välillä oli huput silmillä päivätolkulla, kun oli niin kylmä lämmittämättömässä mökissä.

Kunnon kasvualustaan päästyään tomaatit ja chilit vahvistuivat koleasta huolimatta melko nopeasti. Kukkien kanssa ajatus oli niitä tovi vahvistaa mökissä, ja sitten istuttaa ulos. No, jostain syystä en saanut istutuspaikkaa sitten millään valmisteltua, joten elämä pienissä ruukuissa kituuttaen kävi turmaksi hyvin kasvuun lähteneille auringonkukille. Helteet ja pienissä kipoissa kituuttelu liki tappoi kosmoskukat. Molempia olin kylvänyt myös ulos, joten menetys harmitti vain hetken. Varsinkin, kun ulos kuukautta myöhemmin kylvetyt kasvoivat ihan eri tahtiin kuin purkkitaimet. Jälkikäteen ajatellen molemmat ovat kesäkukkia, jotka onkin tarkoitus kylvää suoraan ulos.


Kesti pitkään ennen kuin tomaatteihin alkoi ilmestyä kukkia, vielä pidempään sain odotella ennen kuin niihin muodostui raakileita. Helteillä tomaattien kasvu tuntui pysähtyneen kokonaan, vaikka yritin pitää kasvimökin mahdollisimman viileänä ja tasaisen kosteana. Onneksi kasvimökki on nykyisin osittain varjoisassa paikassa koristeomenapuun kasvettua täyteen mittaansa, niin taimet ei ihan läkähtyneet.

Varjostuksesta on kumminkin se haitta, että kypsyminen kestää. Elokuun alussa kyllästyin odottelemaan vihreiden raakileiden punoitusta. Taimet halusivat vain tehdä lisää kukkia, joten napsaisin taimista latvat poikki. Nyt riittää tälle vuodelle, sillä vihreitä raakileita on aivan riittämiin teille kypsyteltäväksi. Kypsykää siis. Karsin vielä kaikki alimmat ja isoja terttuja varjostavat lehdet pois. Sadekausi oli nimittäin alkanut ja mökissä tuntui tosi nihkeältä. Ajattelin, että kohta alkavat homeet elää. Kuvan Pink Thai Egg on nyt liki kypsä. Hedelmä jää soman pinkiksi.


Liekö syynä suuri muutos säissä ja siirtyminen kuivasta kaudesta suoranaiseen sadekauteen, kun yhteen tomaattiin ilmestyi latvamätää. Ei koskaan ennen näinä parinakymmenenä vuonna. Muut taimet ovat ainakin toistaiseksi terveitä, eikä noissakaan ole paria tomaattia enempää vauriota. Tomaatit ovat sateen ja maan kostumisen myötä kasvaneet viimein kunnolla kokoa ja tertut ovat muuttuneet painaviksi. Yhden tukinaru oli katkennut ja taimi retkotti käytävällä pitkin pituuttaan. Sain sen tuettua uudelleen, mutta yksi tertuista oli taittunut. Keksin työntää tertun ja rungon väliin tyhjän taimipurkin. Ehkä taittunut ja litistynyt terttu jaksaa nyt paremmin kypsyttää tomaatit, kun ravinteet pääsevät kulkemaan oikaistussa tertussa.


Chilit nauttivat helteistä. Eikä ne tainneet piitata alkukesän kylmistäkään, sillä kukkia muodostui paljon jo silloin. Chilivuosi on ollut erinomainen. Taimet kasvatin ihan tavallisista kaupan chilien siemenistä tietämättä lajikkeen nimeä tai mitään muutakaan. Punainen, keltainen ja vihreä. Taisi käydä niin, että oikeasti tuli vain keltaisia ja punaisia hedelmiä tuottavia chilejä, sillä ajan oloon vihreätkin suippulat on punastuneet. Tulisuusaste on ollut arvaamaton, vaikka palon keskivaiheilta olen niitä yrittänyt maistella ennen keitoksiin upottamista.


Heinäkuun helteillä sain viimein kunnostettua paahdepenkin rikkaruohoista puhtaaksi ja valmiiksi istuttaa uudet kukantaimet. Sitten vain odoteltiin helteiden loppumista. Ja odoteltiin. Viimeisellä helleviikolla päätin istuttaa kasvimökissä vielä elossa olevat kaunopunahatut ja lehtosalviat, sillä ne selvästi alkoivat kärsiä jatkuvasta paahteesta, vaikka ovet olivat auki yöt päivät ja lomalla pystyin niitä kastelemaankin säännöllisesti.

Ajoitusongelmista ja yllättävistä säistä huolimatta kasvimökin kesä meni siis ihan mukavasti. Onnistuin myös taimettamaan yhden japaninhortensian oksanpätkistä ja pari löytövadelmaakin selvisi hetken hengissä. Nyt onkin sitten ongelma, miten saan hortensian selviämään talven yli. Johonkin se pitäisi tuupata niin että osaan keväällä etsiä.

Tänään on suuri päivä. Pääsen maistamaan kypsiä tomaatteja. Tomaateista aikaisin, Gardener's Delight ilahduttaa jälleen. JEEE!

12 kommenttia:

  1. Mukavia maisteluhetkiä. Hyvin sait kasvua aikaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Herkkua ovat. Tänä vuonna tunnen onnistuneeni paremmin kuin yleensä. Melkeinpä viljelyksiltä aina jotain saa, kun vähän yrittää.

      Poista
  2. Kyllä itsekasvatetut tomaatit suoraan kasviuoneesta ovat parasta herkkua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat. Syksyisin on muutenkin mukava seurata tomaatin kylkien punoittumista, ja miten ihanaa onkaan napsaista pari kypsintä mukaansa.

      Poista
  3. Tänä vuonna tosi moni tomaatin kasvattaja on sanonut, että on ollut latvamätää vaikka ei koskaan aikaisemmin. Minullakin oli muutamassa tomaatissa. Ehkä se oli tämä oikullinen kesä. Oman maan tomaatit ovat parhaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla pääsi pari kertaa maa tosi kuivaksi ja sitten tyhmänä kastelin "kunnolla". Paremmin ensi vuonna. Täytyy jo miettiä, mitä lajikkeita silloin kokeilisi. Tää on sellainen oma maa mansikka -juttu.

      Poista
  4. Kesän oikkuja lienee tuo llatvamätä olleen, meilläkin niitä mustasilmiä löytyi muutama. Kukinnan katkaisu auttoi omassa kasvarissa, moni terttu alkoi nopeasti punertamaan. Minäkin taimetin kosmoskukkia siällä sillä seuraukksella, ettei vieläkään ole yhtään kukkaa auki, varsi senkun kohoaa kohti taivaita, ensi vuonna taidan jättää kosmokset väliin. Mukavia herkkuhetkiä tomaattisadon myötä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti oli vain tämän kesän ongelma, ja onneksi mökin multa on kohtuu helppo vaihtaa, jos ongelma olikin kasvualustassa.
      Olen vuosia katsellut ja lukenut kehuja kosmoksista, miten ovat niin ihania ja nyt päätin kokeilla. Saaliina kaksi kukkaa ja yksi nuppu. Kasvimökin taimet olivat huonolla hoidolla, mutta ettei ulkonakaan vielä kukkapenkki loista. Ehkä ne kukkii sitten syyskuussa. =)

      Poista
  5. Eikö ookki kuiteski ihanaa kun saa poimia kypsiä tomaatteja omasta kasvimökistä! Latvamätää oli muutamassa tomaatissa mullaki, uskon että epätasaisen kastelun seurauksena.

    VastaaPoista
  6. Meilläkin latvamätää on ollut useammassa tomaatissa. Istutin taimet tapani mukaan kasvusäkkeihin, joissa lannoite on valmiina ja se riittää koko kasvukaudeksi, joten tuskin kalsiumin puutoksestakaan oli kyse. Kastelu taas hoituu meillä automaattisesti Blumat kastelujärjestelmän avulla. Uskonkin syyn olevan suurissa yö- ja päivälämpötilojen vaihtelussa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisikin käydä tomaattia haastattelemassa. Toivottavasti ensi kesänä on tasaisemmat lämmöt ja meillä tasaisemmat kosteudet maassa. Vettä on taaskin saatu, ja nyt kylmät yöt, ja päivätkin siihen päälle. Onneksi latvamätä ei ole kulovalkean tavalla leviävä vaiva ja useimmat tomaatit on ihan jees.

      Poista

Kiitos, kommenttisi on tervetullut! - Thank you, your comments are welcome!