2023-04-16

Talvikylvöt

Viljelyslaatikot alkavat paljastua lumen sulaessa ja sen myötä mullan pinnalle viemäni taimipurkkien rykelmä pääsee vapaaksi talvitantustaan. Tai pääsisi, ellei niiden yllä olisi kaiken varalta paksu kerros kuusenhavuja estämässä pakkasen purevuutta. Havut lisäsin vuodenvaihteessa, jolloin oli hetki suojasäätä ja lumi uhkasi sulaa kokonaan kylvösteni yltä. Myöhemmin talvella sitä pelkoa ei ole ollut.


Menin siis kaivelemaan talvikylvöksiäni havujen alta. Hetkessä havuja ei niin vain poistettukaan. Olin tökkinyt havut tukevasti syvälle viljelylaatikoiden multaan, joka vielä oli jäässä ja niinpä havunoksatkin istuivat nyt tiukassa. Sen verran kumminkin sain havuja pois tieltä, että ruukut paljastuivat, kuin myös ikävä yllätys.


Lumi oli sulanut, valunut läpi havupeitteen ja täyttänyt ruukkuni piripintaan jäisellä vedellä. Osa ruukuista oli ääriään myöten yhtä jääkimpaletta. Ruukut olivat vielä tiukemmin kiinni maan pinnalle muodostuneessa paksussa jääpatjassa kuin havunoksat. Siinä ovat talvikylvöni sulaneet ja jäätyneet päivälämmön ja yöpakkasten vuorotellessa. On kylmäkäsitelty, on. Ihan ei olisi jäätyä tarvinnut. Ruukuissa on kyllä reiät, mutta ilmeisesti edestakaisin sahaava lämpötila ja havukatto edesauttoivat jääpatjan muodostumisessa. En saanut purkkeja irti, mutta havut lopulta lähtivät. Päätin jättää seuraavaan päivään auringon huoleksi irrottaa purkit, mustia kun ovat.


Seuraavina päivinä sain irrotettua purkin toisensa jälkeen. Ladoin ne samaan järjestykseen, sillä keskimmäisessä rivissä ei ollut merkintää purkin sisällöstä. Olin kirjoittanut lajikkeiden nimet erilliselle paperille, varmuuden vuoksi vielä koneellekin talteen. Ei siis ollut varaa sekoittaa järjestystä, vaara kylläkin. Ja onnistuin siinä kun jouduin jakamaan purkit kahteen eri säilytyslaatikkoon. Nyt ei ole keskimmäisen rivin nimitiedoista jäljellä kuin arvaus. Myöhemmin selvisi, että paperilla ja koneella olevat listat olivat eri järjestyksessä!


Mitä vielä? Jotta soppa olisi täydellinen, kaadoin piripintaan olevan veden pois ruukkujen päältä. Ehkä huitaisin myös siemenet maahan samoilla lorauksilla, mistä taas johtui mieleen, että olin ripotellut kustakin talvikylvettävästä kaikki siemenet kerralla. Nämä olivat siemenkirjeen siemeniä, joita ei ollut tuhottomasti muutenkaan. Kannoin kylvökseni nyt kasvimökkiin sulamaan ja hieman kuivumaan. Jos purkeista jotain itää, tulee se olemaan todellinen ihme.

Kaikesta oppii. Ehkä ensi vuonna osaan laittaa taimipurkkini sulamisvesiltä suojaan kannen alle.

 

17 kommenttia:

  1. Kiinnostuin blogistasi, kun huomasin tammikuisesta postauksestasi, että Sinulla on akileijoja. Muutenkin miellyttävää tekstiä teet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anna! Tämä on mukava kuulla. Toivottavasti löydät jatkossakin kiinnostavaa luettavaa ja katseltavaa.

      Poista
  2. Tällaiset tapahtumat kuuluvat osastoon "tekevälle sattuu". Harmi, ettei jälkikäteen voi kaikkia asioita korjata, mutta seuraavalla kerralla osaa tehdä toisin. Joskus ihmettelen, miksi ylipäätään tulee mukamas kiirepäissään tehtyä ratkaisuja, joiden jo tehdessä arvioi menevän pieleen. Kaipa sitä jollain mielen tasolla uskoo ja luottaa hyvään tuuriin.
    Toivokaamme siemenillesi ihmettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näiden kaikkien peräjälkeen tyrimisten ja sattumusten jälkeen ei muuta enää voi kuin toivoa parasta. Aika epätodennäköiseltä itäminen nyt vaikuttaa. Onneksi ikkunalaudalla on onnistumisiakin, joten ihan penkin alle ei tämä kevät mene.

      Poista
    2. Pienet onnistumiset korvaavat suuret pettymykset.

      Poista
  3. Saman virheen olen tehnyt. Kaikkea ei vain osaa ajatella etukäteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän harmittaa, mutta kannen osaan varmasti laittaa ensi vuonna suojaksi. Ensi vuonna paremmalla menestyksellä.

      Poista
  4. minä vasta talvikylvin eilen akleijat ja peitin lumella.olin unohyanut koko juupelin siemenet.ehtivätköhän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Akileijat todennäköisesti itävät ilman talvikylmääkin. Ja nythän taas on luvassa viilenevää. Ehkä ne hanget pitävät pintansa vielä hetken.

      Poista
  5. Tekevälle sattuu ja oppia ikä kaikki. Voisin itse tehdä aivan samat toimenpiteet, joten lukijanakin voi näistä yrittää ottaa oppia.
    Keväistä viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei kaikki mennyt kuin Strömsössä. Toivottavasti on hyötynä muillekin. Tänään oli kasvimökissä jääpaakut jo täysin sulat ja multakin jo hieman kuivunut.
      Samoin sinulle aurinkoisia päiviä!

      Poista
  6. Voi rähmä sentään! Itsekin tein saman virheen kerran, että kaivoin ruukut multaan enkä laittanut kuin kuivia lehtiä peitoksi. Sattui sitten poikkeuksellisen märkä syksy, talvi ja kevät ja ruukut olivat sulaessaan aivan läpimärkiä. Ei paljoa pohjareiät auttaneet eikä sekään, että ruukut olivat reunojaan myöten täynnä multaa ja kallellaan eivätkä vaakatasossa. Sen jälkeen olen laittanut syys- ja talvikylvöksille aina jonkun vedenpitävän katon. Nimisekaannuksiakin on sattunut, joten nyttemmin olen ottanut tavaksi sujauttaa joka purkkiin muovisen nimilapun tai numerokoodin, josta lajit tunnistaa.
    Kannattaa merkitä hyvin kohta, johon kaadoit ruukuista vedet. Ties vaikka osa siemenistä olisi säilyttänyt itämiskykynsä ylimääräisestä kosteudesta huolimatta ja itäisi maassa. Pidetään peukkuja, että myös ruukuissa olisi vielä itämiskykyisiä siemeniä. Ja laita viestiä, jos satut joskus liikkumaan Pohjois-Savon suunnalla. Minulle jäi vielä aika paljon siemenkirjeestä siemeniä jäljelle ja niitä kyllä joutaa, jos haluat. Tai voin postimerkin hinnalla vaikka laittaa tulemaankin.
    Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rähmäpä hyvinkin, ja ketuttaa! Lohduttaa kuulla, etten ole ainoa tauno taneli, vaan muutkin ovat olleet tekeväisiä. Sitä kuvittelee tekevänsä oikein ja huolella, ja sitten alkaa sortua nurkka toisen jälkeen. Toivottavasti nyt joku siemen itäisi, purkeissa tai niiden ulkopuolella.
      Kiitos ystävällisestä tarjouksesta. Katsotaan miten käy näiden kanssa ja palataan asiaan. Aurinkoista viikkoa sinullekin!

      Poista
  7. No voihan harmitus . Minä olen aina tehnyt isommat syyskylvöt suoraan maahan . Nytkin laitoin ne puutarhan puolelle kolmeen lavakaulukseen . Minulla on siinä todella hiekansekaista kasvualustaa ja aina ovat itäneet hyvin. Saa nähdä miten nyt käypi kun kehuskelee. Pitää taas katsella kun menee mökille että onko mitään näkyvissä .
    Aina sitä oppii uutta ja onneksi nämä olivat ilmaisia siemeniä . Siemenet on kalliita tänä päivänä joten se olisi voinut tulla myös kalliiksi . Pitää löytää nyt jotain valoisia puolia . Voihan olla että niitä vielä itääkin iloisessa sekamelskassa .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina oppii. Kokemus tämäkin, ja onneksi ei ollut kaupan siemeniä, vaikka kyllähän sekin harmittaa, kun oli jo haaveillut yhdestä jos toisesta lajikkeesta. No, nyt sieltä on kumminkin, ihme kyllä, ainakin jokunen yksilö useammasta purkista tulossa!

      Poista
  8. Olen tehnyt syyskylvöjä suoraan maahan. Varsinkin porkkanoissa sato aikaistuu hurjasti ja porkkanan tuholaiset eivät ole vielä kasvun kannalta haitalliseen aikaan liikenteessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun täytyy hankkia lisää viljelylaatikoita, kun pari olemassa olevaa ei riitä mihinkään. =)

      Poista

Kiitos, kommenttisi on tervetullut! - Thank you, your comments are welcome!