2021-09-30

Katvio varjopuutarhassa


Teinköhän tuplavirheen, kun ostin katvion ja istutin sen varjopuutarhaan. Katvio (Kirengeshoma palmata) on toki varjokasvi ja syyskukkija, joten sinänsä ihan ohjeen mukaan meni. Myös itse kasvista pidän valtavasti. Vaan yhden pakkasyön jälkeen mietityttää, olisiko se pitänyt istuttaa puolivarjoon tai jättää suosista kauppaan.

Varjopuutarhaa perustaessani käytin tontilta löytyneitä jakotaimia ja ostin joukkoon pari hieman erilaista kasvia. Toinen oli syyskimikki ja toinen tämä katvio. Ehkä tuolloin olin havahtunut syyskukkijoiden vähyyteen puutarhassamme ja halusin lisätä kukkivaa kasvia tähänkin vuodenaikaan. Taisin ostaa myöhäisimmistä myöhäisimmät kukkijat, ja istuttaa ne liki synkimpään varjoon mitä pihasta löytyy, katvion vielä penkin pohjoispuolelle alavaan paikkaan, jonne halla hiipii ensimmäisenä.


Nyt sitten odotellaan nuppuja aukeavaksi. Katvion kasvun etenemistä olen odottanut keväästä asti. Ensin, että maasta nousisi edes pientä merkkiä elämästä. Katvio nimittäin herää aika myöhään keväällä. Kun se sitten pääsee alkuun, kasvuvauhti onkin melkoinen. Pienet helakanvihreinä erottuvat lehtitupsut vain huitovat kohti taivasta kun se venyy mittaansa.


Katvio on yli metrin korkuinen pensasmainen ilmestys, jolla on hieman vaahteranlehtiä muistuttavat lehdet. Lehtien koristeellisen muodon takia sitä ei voi sanoa huomaamattomaksi taustakasviksi. Usein pysähdynkin sen ääreen ihailemaan juuri lehtien muotoa, ja tietysti tiirailemaan lehtien tyveen, josko sieltä alkaisi työntyä kukkavartta. Lehtien yläpinnalla on pieni karheus, pikkuruisia karvoja pystyssä.



Helteet katvio selvisi pahemmin lehtien lerpsahtamatta, mutta nuppuja ei näy eikä kuulu. Elokuussa alkavat nuput kehittyä. Melkein kuukausi menee ja hädin tuskin mitään tapahtuu. Tuskallisen hitaasti nuput pullistuvat, kukkavarsi pitenee, ja huomaan odottavani useampia nuppuja kukkaan kuin viime syksynä. Tänä vuonna katvion kukinta on myöhemmässä. Viime syksynä kasvissa oli jo avoimia kukkia. Pahasti syödyt lehdet kuuluvat viereiselle tähkäkimikille, jonka etanat ja kotilot viime syksynä liki kurittivat hengiltä. Katviossa ne eivät niinkään herkuttele, vaikka kyllä sitäkin syötiin. Nyt on reikiä lehdissä huomattavasti vähemmän kumpaisessakin.


Kolmen pakkasasteen ilma osui pohjoisen suunnalta suoraan istutuksen reunaan, ja jätti katvion kukkavarret tummuneiksi. Mietin kehittyvätkö nuput enää, vaikka lämpenikin. Herkkyys pakkaselle tuli yllätyksenä. Viime syksy oli pitkään lämmin ja kasveille suosiollinen, joten katvio oli silloin jo kukkinut pakkasten tullessa. Ehkä  muuttoauto kottikärryn muodossa ilmestyy ensi kesänä katvion viereen. Osoite on vielä tuntematon.

 

 

15 kommenttia:

  1. On haastavaa löytää kasveille heti kerrasta otolliset olosuhteet. Joskus kyllä se eka paikka myös osoittautuu parhaaksi, kun asiaa tarkastelee pidempään.
    Kävi miten kävi, toivottavasti katvio pärjää puutarhassasi jatkossakin, onpa todellakin kauniit lehdet ja koko olemus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy toivoa, että yöt pysyvät edelleen lämpötilaltaan hallan yläpuolella. Ehkä himpun lämpöisempi ja valoisampi paikka olisi saanut sen nopeammin kehittymään kukkaan. Tiedä häntä. Lahtipensaanakin ihan nätti.

      Poista
  2. Katvio on kyllä ihastuttava varjoisanpaikan kukkia 😊 Harmillisesti se ei oikein kestä hallaa, niin kuin olet huomannut. Se kun tykkää lehtomaisesta ympäristöstä, niin sille varmaan paras olisi suojaisa paikka, jossa vierustoverit antaisivat vielä lisäsuojaa halloja vastaan 🙂
    Tosin eihän sitä määräänsä enempää pysty tekemään, luonnon oikutteluista on kyllä tänä vuonna saatu "nauttia" aikas hyvin 😅

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei käynyt pienessä mielessä, että myöhäiskukkija voisi olla hallanarka... Näin nyt kumminkin on. Voisin miettiä tosiaan suojaa sinne pohjoisenkin puolelle. Siinä on todella iso särkynytsydän, mutta sekin on aikaa sitten pudottanut lehtensä ja kuihtunut kasaksi ohuita riukuja, jotka ei kylmiltä tuulilta suojaa.
      Tämä kesä on ollut täynnä odottamattomia tilanteita.

      Poista
  3. Hyvin kiinnostava ja minulle tuntematon kasvi, kiva kun esittelit. Välillä on vaikea keksiä aralle kasville sopivan mieleistä kohtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauneuden puolesta kyllä tätä suosittelen, mutta kasvupaikkaa kannattaa harkita tarkkaan. Joudun nyt itsekin miettimään sille uutta paikkaa tai sitten suojausta jollain konstilla.

      Poista
  4. Eri vuosina on tosiaan eri olosuhteet. Toivottavasti katviolle löytyy sopivat olosuhteet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, jokainen kesä on omanlaisensa, hyvässä ja pahassa. Onhan tässä talvi aikaa miettiä ratkaisua.

      Poista
  5. Toivottavasti löydät katviolle sopivan paikan. Sen lehdet ovat kauniit, mutta toki sitä odottaa näkevänsä myös kukkien avautumisen. Minulla on valkoinen kimikki (en nyt muista oikeaa nimeä) ja Brunette. Brunette ei ole kukkinut vielä kertaakaan, valkoinen yhden kerran. Brunetten jo kerran siirsin ja sen suhteen olen odottavalla kannalla. Valkoinen saa olla paikallaan. Olkoon kukkimatta, jollei huvita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katvion vaaleankeltaisia vahamaisia kukkia odotan avautuvan edelleen, vaikka pahalta näyttää. Ehkä ensi vuonna... Kimikeissä on kauniit lehdet, varsinkin Brunettessa. Ne ovat puutarhan koristeena jo sinänsä, mutta olispa päheetä jos ne joskus kukkisivat!

      Poista
  6. Jotkin syyskukkijoita on harmillisesti aika myöhäisiä, mutta kyllähän niitä kannattaa odottaa, jos ainakin joinakin vuosina ehtisivät! Kaunis tämä vaaleankeltainen kukinta kyllä on, ja lehtiäkin kelpaa jo ihailla.
    Meillä syyskimikki on kukkinut vain kerran, samoin joku valko-ja pikkukukkainen kärhö, kuten myös syysasteri...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olenkin alkanut miettiä, jos vain siirtäisin katvion ja syyskimikin aurinkoiseen penkkiin, sen varjopuolelle. Sellainen penkki pitäisi kumminkin rakentaa alusta alkaen, tai remontoida täysin uusiksi joku vanhoista.

      Poista
  7. Tuttu tunne tämä, minulla ollut myös Katvio 10 vuotta ja useinkaan ei ehdi hyvin kukkia. Kaikki kasvit eivät vaan sovellu kovin hyvin tänne peräpohjolaan..mutta hyvin kaunis se on. Olen myös ajatellut siirtää omani paikkaa, vaihdetaan sitten kuulumisia kun ollaan siirrelty nämä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaihdetaan vaan kuulumisia. =) Tovi saattaa vierähtää, että keksin paremman paikan omalleni. Talven aikana on hyvin aikaa pohtia kevään käänteitä.

      Poista
  8. Mielenkiintoinen ja kaunis kasvi, menisköhän tuo meilläkin vai onko v-vyöhyke liian pohjoinen.

    VastaaPoista

Kiitos, kommenttisi on tervetullut! - Thank you, your comments are welcome!