Kävimme heinäkuussa parin päivän reissulla Turussa ja sen
ympäristössä. Matkan kohokohdaksi osoittautui Maskussa sijaitseva Louhisaaren
kartanon kalmilaiseksi puutarhaksi kutsuttu alue. Havahduin ajatukseen, että
1700-luvulta peräisin olevat valistusajan aatteet ovat kuuminta hottia nykyajan
puutarhaharrastajien parissa.
Moniko meistä on lähivuosina perustanut laatikkoviljelmän kasvattaakseen jotain hyödyllistä puutarhassaan? Kuinka moni siitä haaveilee?
Pehr Kalm oli kasvitieteilijä, tutkimusmatkailija, Carl von Linnén oppilas, Turun akatemian talousopin professori ja pappi. Hän keräsi tutkimusmatkoiltaan kasvinäytteitä ja siemeniä Linnélle. Tänä päivänä meillä yleiset aitaorapihlaja, villiviini ja tuoksuvatukka ovat peräisin näiltä matkoilta. Kalmin kuivaamia kasvinäytteitä on yhä tallella Lontoossa ja Upsalassa. Matkojen yhtenä tavoitteena oli etsiä uusia ravinto- ja lääkekasveja, jotka täällä menestyisivät.
Valistusajalla pyrittiin suurempaan hyötyyn opettamalla. Kalm ajatteli talouden näkökulmasta; mitä paremmin osataan viljellä, mitä parempia kasveja on käytössä, sen paremmat elinolot saavutetaan. Tuolloin kyse oli taistelusta nälkää ja todellista köyhyyttä ja puutetta vastaan. Tänä päivänä paremmuus tulee ilmi oman maan tuotteina, itse viljeltyinä tomaatteina, käytännössä myös onnistumisina ja sen tuomina elämyksinä. Nykytermit lähiruoka, luomuruoka ja puhdas ruoka olivat varmasti Kalmin aikana tuntemattomia, kuten myös käsitteet ilmastonmuutos tai saasteet, joiden kanssa me puolestaan pähkäämme hyötytarhat ja -viljelmät mielissämme. Kalmille hyötyviljely merkitsi paitsi ravinnon tuottamista, myös mausteiden, lääkkeiden ja rohtojen viljelyä.
Tyylillisesti elettiin vielä muotopuutarhojen aikaa ja tarhan viljelykset onkin rajattu säntillisiin laatikoihin, jotka on aseteltu symmetrisesti alueelle. Mausteet ja yrtit tuoksuvat huumaavasti lämpöisessä kesäsäässä ja runsaat matot ajuruohoja ja apilaa houkuttavat valtavat määrät mehiläisiä paikalle. Alueella kasvaa hedelmäpuita ja muutama mehiläispesä hieman kauempana antaa hunajasadon. Ilmeisesti runsaan, päätellen aluetta rajaavan iisoppirivistön mehiläisten määrästä.
Akatemian luennolta on säilynyt Kalmin oppilaan muistiinpanot vuodelta 1769. Aiheena oli puutarhan perustaminen. Näiden ohjeiden innoittamina rakennettiin Kalmilainen puutarha Louhisaareen vuonna 2016, 300 vuotta Pehr Kalmin syntymän jälkeen. Olisipa mielenkiintoista lukea nuo muistiinpanot!
Areenan sarjassa Suomalaisia tutkimusmatkailijoita, esitellään myös Pehr Kalm. Vartin mittainen äänite kertoo hänen matkastaan Pohjois-Amerikkaan.
 |
| Linnén tupakka, kaunis, vai mitä? |
Joko sinulla on laatikkoviljelmä rakenteilla, suunnitelma
tehty vai jo siemeniä kylvetty? Vai oletko hommassa haaveilun asteella, kuten
minäkin?
Iloista vappua!
