2021-04-29

Hyötyviljelyä valistusajalta

 

Kävimme heinäkuussa parin päivän reissulla Turussa ja sen ympäristössä. Matkan kohokohdaksi osoittautui Maskussa sijaitseva Louhisaaren kartanon kalmilaiseksi puutarhaksi kutsuttu alue. Havahduin ajatukseen, että 1700-luvulta peräisin olevat valistusajan aatteet ovat kuuminta hottia nykyajan puutarhaharrastajien parissa.

Moniko meistä on lähivuosina perustanut laatikkoviljelmän kasvattaakseen jotain hyödyllistä puutarhassaan? Kuinka moni siitä haaveilee?

Pehr Kalm oli kasvitieteilijä, tutkimusmatkailija, Carl von Linnén oppilas, Turun akatemian talousopin professori ja pappi. Hän keräsi tutkimusmatkoiltaan kasvinäytteitä ja siemeniä Linnélle. Tänä päivänä meillä yleiset aitaorapihlaja, villiviini ja tuoksuvatukka ovat peräisin näiltä matkoilta. Kalmin kuivaamia kasvinäytteitä on yhä tallella Lontoossa ja Upsalassa. Matkojen yhtenä tavoitteena oli etsiä uusia ravinto- ja lääkekasveja, jotka täällä menestyisivät.

Valistusajalla pyrittiin suurempaan hyötyyn opettamalla. Kalm ajatteli talouden näkökulmasta; mitä paremmin osataan viljellä, mitä parempia kasveja on käytössä, sen paremmat elinolot saavutetaan. Tuolloin kyse oli taistelusta nälkää ja todellista köyhyyttä ja puutetta vastaan. Tänä päivänä paremmuus tulee ilmi oman maan tuotteina, itse viljeltyinä tomaatteina, käytännössä myös onnistumisina ja sen tuomina elämyksinä. Nykytermit lähiruoka, luomuruoka ja puhdas ruoka olivat varmasti Kalmin aikana tuntemattomia,  kuten myös käsitteet ilmastonmuutos tai saasteet, joiden kanssa me puolestaan pähkäämme hyötytarhat ja -viljelmät mielissämme. Kalmille hyötyviljely merkitsi paitsi ravinnon tuottamista, myös mausteiden, lääkkeiden ja rohtojen viljelyä.


Tyylillisesti elettiin vielä muotopuutarhojen aikaa ja tarhan viljelykset onkin rajattu säntillisiin laatikoihin, jotka on aseteltu symmetrisesti alueelle. Mausteet ja yrtit tuoksuvat huumaavasti lämpöisessä kesäsäässä ja runsaat matot ajuruohoja ja apilaa houkuttavat valtavat määrät mehiläisiä paikalle. Alueella kasvaa hedelmäpuita ja muutama mehiläispesä hieman kauempana antaa hunajasadon. Ilmeisesti runsaan, päätellen aluetta rajaavan iisoppirivistön mehiläisten määrästä.


Akatemian luennolta on säilynyt Kalmin oppilaan muistiinpanot vuodelta 1769. Aiheena oli puutarhan perustaminen. Näiden ohjeiden innoittamina rakennettiin Kalmilainen puutarha Louhisaareen vuonna 2016, 300 vuotta Pehr Kalmin syntymän jälkeen. Olisipa mielenkiintoista lukea nuo muistiinpanot!

Areenan sarjassa Suomalaisia tutkimusmatkailijoita, esitellään myös Pehr Kalm. Vartin mittainen äänite kertoo hänen matkastaan Pohjois-Amerikkaan.

Linnén tupakka, kaunis, vai mitä?

Joko sinulla on laatikkoviljelmä rakenteilla, suunnitelma tehty vai jo siemeniä kylvetty? Vai oletko hommassa haaveilun asteella, kuten minäkin?

Iloista vappua!


15 kommenttia:

  1. Meillä kasvilaatikot ovat olleet jo yhdeksän vuotta käytössä.
    Mukavaa vappua. 🎈🎈

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jo olis aika minunkin... Loppuisi turha maan kitkeminen, ja kevätkin ehkä alkaisi himpun aikaisemmin. Kiitos, samoin!

      Poista
  2. Luin hiljan jostain, että kaikki asiat on jo joskus keksitty. Ne vain putkahtavat säännöllisin välein uusina esiin. Tämä lausahdus taisi kyllä liittyä muotiin.
    Meilläkin hyötyviljely siirtyi kasvilaatikoihin kymmenisen vuotta sitten. Vuosi sitten uusittiin laatikot.
    Iloista vappua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan kaikki "uusi" on sovellusta aiemmasta, tai sen aiemman uudelleenkierrätystä.
      Minä olen vasta viime vuosina alkanut haaveilla laatikkopuutarhasta, enemmän kukka-ihminen kun olen.

      Poista
  3. Kiitos, Suvi. Sattui hieno,lämmin kesäpäivä retkelle.

    VastaaPoista
  4. Mullon ollu viitisen vuatta looria. Käteviä ovat, huamattavasti helapompia hoitaa. Niis on sekä kukkia että kasviksia.

    VastaaPoista
  5. Olen miettinyt käyttää laatikoita myös kukkien taimikasvatukseen. Perennapenkeissä ne hukkuu ja unohtuu, rajaamattomassa kasvimaassa jäävät sivusta ryömivän nurmikon jyräämiksi.

    VastaaPoista
  6. Minä siirryin laatikkoviljelyyn lopullisesti viime keväänä. Aiemmin osa kasvimaasta oli laatikoissa ja osa perinteisessä penkissä, mutta paikanvaihdoksen myötä oli helppo laittaa kaikki laatikoihin. Olisi hienoa, jos olisi tilaa tuollaiselle isolle alueelle, jossa olisi paljon kukkiakin. Oma kasvimaa-alueeni on aika pitkä mutta vain vähän yli kaksi metriä leveä, joten sinne ei kovin paljoa mahdu kukkia. Toki moni hyötykasvikin kukkii kauniisti, kuten vaikkapa mansikat, ruohosipuli, herneet ja pavut. Istutan myös kääpiösamettikukkaa ja matalaa kehäkukkaa sekaan karkottamaan tuholaisia. Iloista vappua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tuntuu, että KAIKILLA on laatikkoviljelmät. Tälle kesälle ne ei enää mahdu suunnitelmiin, mutta ehkä ensi kesänä. Jospa tyydyn tänä vuonna yrttien kasvattamiseen astioissa. Pääsen edes himpun saamaan fiilistä, ja ehkä vähän naposteltavaakin.

      Poista
  7. Laatikkoviljelyä on harrastettu meillä jo useita vuosia, toki tänä vuonna niihin ei ole vielä kyvettyä mitään. Osaan laitan vihanneksia, osaan kesäkukkia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on tosiaan ollut vielä niin kylmää viljelyksille. Ikkunalla jotain kasvaa. Toivottavasti ensi viikolla jo lämpenee, kuten vähän lupailtiin.
      Mukavaa viikon jatkoa!

      Poista
  8. Minä rakensin hyötymaani laatikkoihin tänä vuonna. Ajattelin tulevaisuudessa myös korottaa niitä, olisi ehkä helpompi touhuta kun ei tarvitse kauhean alas kumarrella 😊 Yrttejä saatan vielä laittaa ruukkuun terassille, josta niitä olisi aika nopea napsaista ruuanlaittoon. Jos löydän/raaskin ostaa sopivan ruukun siihen 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi onkin hyvä idea, jos tekee laatikoista "pinottavia"; korottaa sen verran kuin kulloinkin on tarpeen. Onnea ruukunmetsästykseen!

      Poista
  9. Hieno matkakohde. Laatikoita meillä on toistakymmentä ja teinkin siitä postauksen juuri viimekerralla. Helpompaa niissä on viljellä. Niissä kasvaa monivuotisia yrttejä ja hyötykasveja. Yhden suunnittelin kukille, lähinnä ajattelin istuttaa joitakin niittykasvien siemeniä mitä haluan varmasti säilyvän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyypä käväistä lukemassa postauksesi. Laatikoissa siemenkylvöt ei ihan heti pääse katoamaan. Toista on, jos ripottelee siemenet jonnekin puutarhan kolkaan. Ei välttämättä enää seuraavana vuonna löydäkään.

      Poista

Kiitos, kommenttisi on tervetullut! - Thank you, your comments are welcome!