Voiko lumisateesta marraskuussa ajatella mitään
positiivista? Paitsi, että se tuo valoa muuten niin umpipimeään marraskuuhun.
Aikaisin tuli lumi tänä vuonna. Jäi kesken talven odottelu. Tai
pikemminkin sen viivyttely, toiveajattelu siitä, ettei ihan vielä tulisi räntä kastelemaan
teiden pintaa ja pakkanen tekemään kadut lipoisiksi.
Jäi kesken myös haravointi. Enimmät lehdet ennätin kerätä
nurmikoilta, mutta tuolloin vielä puissa olleet lehdet ovat nyt varisseina
samaisille nurmikoille ja jääneet ohuen lumivaipan alle. On vaikea uskoa, että
tämä lumi pysyisi ja ettenkö vielä joulunalusviikolla saisi tilaisuutta tarttua
haravaan.
No, onhan lumesta eristeeksi, suojaamaan perennojen juuria
pakkaselta. Tulisi sitten kunnolla, jos on tullakseen. Sen verran viime
talvesta opin, että tällä kertaa haravoin osan lehdistä perennojen suojaksi.
Ja suohan lumi pakkoloman puutarhastelijalle. Tykkäsi tai
lykkäsi, tosi on ettei routaiseen maahan enää mitään laiteta. Lumentulo saa
aikaan jaksotuksen puutarhatouhuihin. Nyt on aika istua tuijottelemaan ulos
ikkunasta, arvioimaan kesän tekosia ja pohtia tulevia. Se on ilo.
Even though
snow came early this year, I'm glad. I can have a break in gardening. It's time
to sit down, look out from the window and wait for new ideas.
但是今年早下雪了，我高兴。我歇气花园的工作。有工坐下，看到花园和等待新主意来。
