Puutarhaelon KesäkukkaLOVE

Ensin mietin, ettei minulla ole kesäkukkia, kun ne jäi tänä vuonna vakiolaatikoihin laittamatta. Molemmissa portaikoissa on kukkalaatikko, joista toisessa kukoistaa ylhäisesti ja yksin siihen itsestään kylväytynyt orvokki, toisessa niin ikään itsekseen kylväytyneet keltamaitikka ja horsma.

Kiviympyräni koristeeksi ostin kaksi isohkoa ruukkua ja muutaman pelargonin. Taimikylvöksistä sain ruukkuihin sopivasti hajuhernettä reunalle ja kumpaankin ruukkuun keskelle latva-artisokan.

Rankkasateet olivat koitua kesäkukkieni kohtaloksi, kunnes tajusin poistaa ruukkujen aluslautaset. Nyt lämpöä saaneina hajuherneet alkavat viimein herätä eloon. Ensimmäiset nuput ovat auenneet ja laitoin tuet versoille, vaikka ensimmäinen ajatus oli jättää ne rennosti kasvamaan putouksen lailla alas ja sieltä kurottamaan jälleen ylös.

Pelargonit tykkäävät enemmän auringonpaahteesta kuin jatkuvasta vedentulosta. Tänä vuonna pari valkoista, vaaleanpunainen ja tummanpunainen pelargoni ilahduttavat. Melkeinpä joka vuosi jokin pelakuu eksyy puutarhaani.

Latva-artisokka ei tässä istutuksessa yhtään pidä olostaan. Ilmeisesti multa on sille liian kosteaa ja taitaa tykätä kyttyrää kilpailijoistakin. Kirva-armeija ja niiden mettä innokkaasti imevät muurahaiset eivät näköjään artisokan oloa paranna. Pidän kovasti latva-artisokan hopeanharmahtavista lehdistä, vaikkei  korkealle kohoavasta kukinnosta ole tietoakaan. No, ajatus oli loistava. Ensi kesänä taas uudelleen tai uusin ideoin.

Oikein hyvä postausaihe Kukkalan Sannalta. Hänellä olikin vaikka mitä ihanaa kasvamassa. Mukavasti kertyy ajatuksia ensi kesän varalle.

Hyvää alkavaa elokuuta, kesän täysintä ja kypsintä kuukautta!

Sienet ja sipulit omasta maasta

Systeri kävi viikonloppuna vieraisilla ja toi mukanaan kantarelleja. Olivat oman tontin saalista, osa vuosi vuodelta kasvavaa satoa. Tänä sateisena kesänä sieniä on tullut heille ennätysmäärä. Sain vielä sienien putsauksen samaan syssyyn.

Harmittaa, etten kuvannut kaunokaisia. Tässä kantarellit ovat jo menettäneet ylimääräiset nesteensä paistinpannulla ja käväisseet helteiden takia pakastimen kautta.

Omasta maasta ovat myös sipulit. Meikäläisen ensimmäiset itse kasvattamat sipulit. Nyt jo ihan syötävän kokoisia, syksyä kohden ne vielä kasvavat. Sipulia aion kokeilla ensi kesänä uudelleen.

Piirashan sipulien ja kantarellien yhdistelmästä tuli. Tämä ei ole ruokablogi, mutta menköön tämän kerran, kun vielä pääsen upouudella macro-objektiivilla kuvia ottamaan. Ihan intona.

Piirakkapohjan rasvan korvasin rahkalla, sipuli-kantarelliseoksen lisäksi laitoin täytteeksi lohkottuja luumutomaatteja, sipulien naatit silputtuna ja puolikkaan fetajuustoa. Kermaviili-munaseoksen maustoin ripauksella suolaa, valkopippuria ja timjamia.

Niin hyvää!

Ruusu-ihme

Ruusut eivät ole minun heiniäni.

Mustialanruusua kasvaa tontilla alkuperäisillä paikoillaan, yksittäisinä töpsyinä rivissä pitkin nurmikkoa. Haluaisin siirtää ne yhdeksi ryppääksi.

Olen ihan uuno ruusujen kanssa. Yhden siirtoa jo aloittelin, ja löysin sen juuristosta ohuita rihmoja, kunnes taisi tulla pääjuuri (juurakko?) vastaan. Käsivartta paksu puunpala hieman syvemmällä. Öööö? Miten sen saa mukaan katkaisematta rihmoja? Vai pitääkö saada?

Hoidotta ovat saaneet selvitä itsekseen. Kitken juurialueet korkeaksi kasvaneesta heinästä. Lannoittamiset on jääneet, hädin tuskin saan kuivuneita oksia leikattua pois.

Luonto hoitaa. Ne ovat saaneet vettä viime ja tänä kesänä kerrankin riittävästi. Ehkä lämmötkin on osuneet kohdalleen. Tänä kesänä paras kukinta ikinä, ja alan jo katua etten ole ymmärtänyt ruusujani mitenkään helliä.

Erityisesti, kun huomasin jokunen talo kotikatua edemmäksi aivan upean pehkon Mustialanruusua, olen alkanut miettiä, että noille tarttis tehdä jotain ennen kuin ne tyystin katoavat.

Pikku avun annoin sadeviikon jälkeen. Irrotin varovasti nuppuihin liiskautuneet ulommaiset terälehdet. Kukan avautuminen tapahtuu hetkessä, ja puhdas vahva ruusuntuoksu pääsee pakkauksestaan.

Tervetuloa lukijaksi, Aliina, blogista Haapalehto!

 

Puutarhaihmisen lomalista

Puutarhassa lomalla vihdoin ja viimein. Kuukausi aikaa saada KAIKKI tehtyä. Ja kaikkeahan on. Lähteekö loma väärälle uralle heti ensimmäisenä päivänä?

Tein 32-kohtaisen listan aloittaen kiireisimmistä tehtävistä, kuten kasvimaan siivoaminen rikkaruohoista. Merkkasin listaan pääkohdat, alakohtiin poraudun myöhemmin.

Viimein on aikaa tehdä hommat, joita on talven ja kevään kerännyt. Listan tein saadakseni tolkun tehtävien järjestykseen. On perustettava ensin paikka, mihin kompostin multa-aarteen kippaa...

Listalla ei ole pakollisia töitä, kuten ikkunanpokien maalaaminen tai mattojen, saatikka ikkunoiden peseminen. Työllä ja lomapuuhilla on vissi ero. Lomalistalla on myös vierailuja puutarhoille ja tämän kesän askartelu eli bonsain rakentaminen.

Tervetuloa lukijoiksi,  Kaarina ja Kati!