2021-07-03

Paahdepenkin uudet perennat

 


Paahdepenkin taimet talon länsiseinustalla ovat kasvaneet muotoonsa. On ensimmäinen kesä istutusten jälkeen. Kesäkuu oli penkin kasveille varsinainen happotesti. Ne pärjäävät, jotka paahteen kestävät, sillä paahdepäiviä on tänä kesänä riittänyt. Osa kasveista on loppuiltapäivästä lurpallaan, mutta yön viileydessä nostetaan taas päät ylös aurinkoon.



Runsaat sateet ukkoskuurojen myötä taisivat ne pelastaa, ja ehkä paksu kerros maata, joka ei uumenistaan ihan heti paahdu saharaksi. Maa on ravinteiltaan köyhää, joten rehevää tupasta sieltä ei pitäisi nousta.


Kasvivalinnat ei ihan menneet niin kuin suunnittelin. Odotin taimista runsaampia ja täyteläisempiä kukintoja. Johtuneeko ajoittain runsaasta vedensaannista, sillä näistä(kin) tuli korkeita hujoppeja. Valitsin kyllä myös korkeita perennoja. Tai sitten olen vain kärsimätön, enkä malta antaa kasvulle aikaa rehevöityä. Uuden penkin kukoistukseen kun menee se 2-3 vuotta, joten ehkei tässä ole vielä hätää.



Tavoittelin ketomaisuutta, luonnonmukaisempaa, tuulessa huojuvaa, auringossa loistavaa perhosten ja kimalaisten täplittämää oikeaa heinäkuun auvoa. No, tänään on vasta 3. heinäkuuta. On siis aikaa. Unohdin kokonaan pörriäismagneetit polun toisella puolen. Siellä on sellaiset pörriäisbileet, ettei vaatimaton kukkaketo niitä houkuta. Vasta, kun nurmikon valkoapilat, köynnöshortensia ja likusterisyreeni ovat parhaat metensä antaneet, alkaa paahteen penkissäkin elämä. Vähitellen kimalaiset ovat tännekin eksyneet.


Paahdepenkki on vasta osittain valmis. Alkupäästä penkkiä puuttuvat vielä kaunopunahatut ja hieman loistosalviaa voisi lisätä. Molempia on kasvamassa kasvimökissä. Uskokaa tai älkää, niillä on siellä viileämmät olot kuin jos olisivat tässä penkissä. Loppupää penkistä on tämän kesän puutarhatöiden listalla. Se on edelleen rikkakasvien valtakunta. Toivottavasti hieman helteet hellittävät lomaan mennessä, etten itse paahdu seinustalle.



Mitä istuttaisin loppupäähän penkkiä? Paikka on vaativa: paahdetta seinänvierustalla, pahasti rikkaruohottunut alusta, polku penkin edessä.

18 kommenttia:

  1. Nukkapähkämö kestää vaikka minkälaista kuivuutta. On hyvä kasvi paahteeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä huomio. Minulla on sitä jakotaimiksi asti kuivassa puolivarjossa. Saattaisi muutenkin istua väripalettiin.

      Poista
  2. Paahteessa selviäville kasveille alkaakin olla tilausta, jos tällaiset kesät toistuvat. Minusta tänä kesänä kaikki kasvit ovat venyneet pituutta leveyden sijasta. Yleensä tukia saa viritellä heinä-elokuussa, nyt olen joutunut niitä laittamaan jo useampaan paikkaan.
    Köynnöshortensia oli vielä viikko sitten kuin vanhanajan transistoriradio, kun sen kukat olivat täynnä pörriäisiä. Nyt sama ilmiö on töyhtäangervoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kaikki normaalia korkeampaa tänä kesänä. Alkaa tuet loppua...
      Hyvä vertaus, ihan mieletön humina kukintojen läheisyydessä.

      Poista
  3. Kauniita kukkijoita paahdepenkissäsi. Ainakin neilikat, pitkäpalot, ajuruohot, mehitähdet ja maksaruohot viihtyvät hyvin paahteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kruunuvuokko! Kiitos myös listasta, pitkäpalkoa täytyykin kerätä yhteen paikkaan. Minä kun tulin repineeksi sen taimet irti penkkiä perin pohjin myllätessäni. Nyt näkyy jokunen taimi putkahtaneen esiin sinne tänne.

      Poista
  4. Minäkin olen todennut, että 2-3 vuoden päästä uusi istutusalue on vasta parhaimmillaan, vaikka innokkaana haluaisi sen olevan runsas jo heti :). Tuosta tulee ihana. Minulla on salvioissa ihan mahdoton pörinä, joten suunnittelemasi loistosavian lisääminen varmasti ilahduttaa pörriäisiä. Nukkapähkämö kestää tosiaan kovankin paahteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti aika tekee tehtävänsä. Salvia on kohtuu varma vaihtoehto. Kaunopunahatut taantuvat, mutta jos asennoituu, että voi sitten istuttaa jotain muuta tilalle tai kylvää vuosittain lisää. Loppupäästä penkkiä löytyy vielä herttavuorenkilpeä, jonka varmaan säästän. Jos en tähän penkkiin, niin jonnekin muualle.

      Poista
  5. Kivoja kasveja on paahdepenkissäsi. Kuivuutta kestäville kasveille onkin tilausta, sillä niiden kanssa pääsee niin paljon helpommalla pitkien hellejaksojen aikana. Nukkapähkämölle tulee pisteet minultakin. Siitä tykkäävät myös pörriäiset ja perhoset. Maksaruohoistakin löytyy niin matalaa kuin korkeampaakin lajiketta. Törmäkukat ovat kauniita ja sopivat ketomaiseen tyyliin. Loistosalvioista minulla on vasta parin vuoden kokemus, mutta toistaiseksi vaikuttavat olevan hyvin varteenotettavia paahteisen ja kuivan paikan kasveja. Mukavaa heinäkuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koreatörmänkukka tulee mukaan tähän suunnitelmaan. Maksaruohoja minulla on paria lajia, mutta niitä voisi hankkia lisää. Johan tässä innostuu sommittelemaan vaikka mitä!

      Poista
  6. Paahdepenkkissäsi on kuitenkin jo vaikka mitä. Nyt ei ole ihan ole ollut sellaiset säät, että jaksaisi keskellä päivää kaivaa maata. Uusien penkkien runsastumista joutuu joskus odottelemaan vähän kärsimättömänä. Sitten penkki on hyvä ja sen jälkeen alkaakin joskus jo karsiminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kieltämättä askeleet suuntautuvat kohti varjoa. Eilen oli pakko kastella penkki, etteivät taimet kuole alkuunsa. Yleensä en penkkejäni kastele ollenkaan. Ajattelen, että pitää suunnitella niin, että kasvit pärjäävät itsekseen.
      Juuri näin. Kärsivällisyyttä kysyy odottelu, hetken on kaunista ja täydellistä, ja sitten taas voi alkaa suunnitella uutta.

      Poista
  7. Sullaki nuata kärsämöötä, nykyysin niiton nii ihanis färiis. Kivikkotörmäkukkaa tänään ihimettelin, kukkii täyren pään pelekäs hiakas. Laventeliki tykkää lämpöösestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otin kaksi kärsämöä kokeeksi, kun huomasin, että luonnon valkoinen versio viihtyy paikalla. Saa nähdä miten kestää vähempilumisen talven. Laventeli tosiaan voisi olla tähän aika hyvä. Törmänkukkia pitää vähän tutkia lisää, niitäkin on niin montaa sorttia, mutta tykkään niiden kukista, kun on niin keveitä.

      Poista
  8. Paahdepenkkien suuntaan on tässä itsekin alettava tehdä suunnitelmia, mikäli nämä kesähelteet jatkuvat tuleviinkin vuosiin. Minulla on kuuma seinänvieripenkki, jossa viihtyvät juurikin kärsämöt. Mutta kuin väkisin siihen kasvaa syyskaunosilmä, joka tuntuu viihtyvän auringossa, lämpimässä, eikä kaipaa kastelua. Olen siirtänyt sitä toisaalle, mutta aina jää pieni palanen ja siitä se hillitysti leviää uudeksi pehkoksi. Sitäkin voisit kokeilla paahdepenkkiisi. On niin siro, että sopii muiden joukkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä talonvieruspenkki on ihan paraatipaikalla, joten pakko on löytää paahteita kestäviä lajeja, että penkki olisi edes jotenkin edukseen. Ja muuallakin puutarhassa on hyvä olla kuivuutta kestäviä lajeja.
      Tämäpäs olikin hyvä vinkki. Olen kaunosilmiä katsonut, että keltainen, yääk, ja ohittanut kasvin kokonaan, mutta siitäpä onkin hyvin vaaleankeltainen, lähes valkoinen lajike olemassa. Vieläpä kauniin väriset lehdet, jotka hyvin menee yhteen sinipiikkiputken kanssa. Kiitos Sirkku, tämä täytyy metsästää.

      Poista
  9. Täältä löytyikin hyviä vinkkejä meidän talon eteläseinustalle. Siitä kun tuppaa aina palamaan nurmikko, aloin suunnittelemaan siihen paahteisen paikan kukkapenkkiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin sitä pitää! Jos nurmikko palaa, niin maksaruohoista aloittaisin... ellet hieman paranna maata pidättämään kosteutta. Postaapa aiheesta sitten aikanaan. Kiinnostaa, millainen suunnitelma on tulollaan.
      Mun penkissä tähkätädyke ja isotähtiputki on siinä rajoilla, onko liian kova helle. Olen nyt kastellut pari kertaa penkin kunnolla.

      Poista

Kiitos, kommenttisi on tervetullut! - Thank you, your comments are welcome!