Jonkin aikaa minua on hämännyt kasvihuoneiden käyttö
sisustuselementtinä. Hankitaan hulvattoman iso pytinki, viedään sinne kaikki
nätti ja soma, mielellään rustiikki ja valkoinen. Istutaan siemailemassa ja
katsotaan, kun kaupasta ostettu basilika kasvaa poimutetun valoverhon suojassa.
Noin karrikoidusti.
En kiellä
sisustamasta. Tämä vain nousi (huutomerkein) mieleeni eilen katsoessani MTV:n
Suomen kaunein koti -ohjelmaa.
Jos minulla olisi
mahdollisuus saada ihan oikea talvipuutarha, siellä ei tasan kasvaisi pitkiä
pitopöytiä ja tuolinjalkaa pystymetsänä! Ehkä se oli kesken, ehkä
talvipuutarhan kasvit oli vielä hankkimatta, ehkä kasvien valikoima oli yhä
suunnittelupöydällä... vai kasvit kesällä ulkoilemassa? Kukin tyylillään. Ja toki on sisustusohjelma...
Olen äimänä.
En kiellä, etteivätkö lasipalatsit (terassit tai erilliset kasvihuoneet)
olisi kuvankauniita, tunnelmallisia, seesteisiä, himottuja ja haluttuja. Itsekin
yhtälailla noiden edessä huokailen ja haaveilen.
Hyötynäkökulmat minussa nostavat silti päätään ja mietin;
mitä tuhlausta! (kateellisen panettelua?)
Onko niin, että meillä vain on varaa tässä yhteiskunnassa käyttää
kasvihuonetta sisustuselementtinä? (moralisointia?)
Meissä asuu kauneudenkaipuu, puutarhaihmiset erityisesti
ovat tarkkoja esteettisistä näkökohdista. Media elää ihmisten haaveista.
Kasvihuoneessani edellinen kasvukausi ei mennyt odotusteni
mukaan, mutta sain esteettisiä arvoja.
Vielä kerran: en kiellä sisustamasta, siemailemasta,
hetkeksi istahtamasta, hetkeksi nauttimasta,...
Miten sinä tasapainoilet kasvihuoneessasi sadon
kasvattamisen ja estetiikan välillä? (mediassa mukana?)
Kastanjan varjossa ja Unelmia ruusuista -blogin Tita; olette
molemmat lämpimästi tervetulleita blogini lukijoiksi.
Samoja ajatuksia minäkin olen pyörittänyt päässäni, mutta kuten totesit, jokainen taaplaa tyylillään. Minulla on reilu raakalaudasta ja kierrätysikkunoista tehty kasvihuonepytinki. Lattiana on perussementtilaatat, ei mitään hienouksia. Rouhea, niikuin minäkin. :)
VastaaPoistaKuulostaa hyvin käytännölliseltä. Pääasia on, että itse on tilaan tyytyväinen.
PoistaToi mun pohdinta on osa laajempaa kokonaisuutta julkisesti kirjoittamisesta ja kuvan keinoin mielikuvien julkaisemisesta. Omaa kantaani haeskelen, kun pintahöttö sekä risoo että houkuttaa. Parasta olla rehellisesti oma itsensä.
Hih, mainio kirjoitus, jonka luin viihdyttävänä pakinana. Vaikka oletkin kirjoittamassa oikeaa asiaa, vaan silti - tämä oli hauska, humoristinen ja silti monelta kantilta punnittu juttu.
VastaaPoistaKateellisena haaveilen kasvihuoneesta. Jossa unelmissani olisi pikku pöytä ja tuoli, mutta käytännössä vähän pelkään, etteivät nekään sinne mahtuisi kasvien sekaan. Tosin en ole varma, montako hyötykasviakaan sinne mahtuisi, toivottavasti jotakin kuitenkin. Toiveissani talvipuutarhassa kukkii sinisade ja sitruunapuu. Jollakin tasolla olisi riveittäin villejä syklaamilajeja, erikoisia krookuksia ja muita pieniä herkkiksiä, jotka eivät aivan ulkona talven yli pärjää, eivätkä sateessakaan, tai avomaalla muiden kasvien puristuksissa.
Eli ehkäpä minun kasvihuoneeni olisi sitten keräilijän huone, ei ruuanviljelijän eikä sisustajan. Tai kyllä kai sinisateen ja viiniköynnöksen juurelle mahtuisi munakoisoja ja paprikoita...
Mulla on sellanen 70-lukuisen vihreä n. 20 cm korkea jakkara, joka mahtuu käytävälle niin, että pääsee vielä ohi kulkemaan. Siinä sitten istun polvet suussa. Mutta nautin suunnattomasti siinä istuksia.
PoistaJos olis valtaa, soisin sinulle talvipuutarhan. Toteutuessaan tuollainen haave olisi paratiisi.
Sitä on niin paljon, mitä kaikkea haluaisi. Onneksi näissä hommissa onni tulee tosi pienistäkin jutuista. Vaikka herneenversosta ikkunalaudalla.
Mainiosti ja hauskasti kirjoitettu tosiaan, vaikka puhuitkin asiaa.
VastaaPoistaKasvihuone asia koskettaa minua erityisesti juuri nyt, kun olen vihdoin saamassa sellaisen. Luulen, että minun kasvihuoneeni tulee olemaan sekoitus oleskelua ja kasveja. Kaipaan paikkaa, jossa voin istuskella ja nauttia kasvien keskellä, vaikka sataisi viistona ja tuulisi kovaa. Luulen, että kasvit kuitenkin näyttelevät pääosaa.
Minäkin katselin ihaillen eilistä "viherhuonetta". En ehtinyt asiaa syvällisemmin ajattelemaan, kun mielessäni sisustin sitä itselleni, jos se olisi minun. Minullakin sellainen huone olisi täynnänsä kasveja, toki myös oleskelupaikkoja niitä ihaileville ihmisille.
Ehkä nykyään nimitetään vaan väärin terasseja ja kuisteja tai huvimajoja. Voihan kasvihuoneestakin tehdä huvimajan, mutta nimitys voisi olla sitten jotain muuta. Se eilinenkin ihana terassi/kuisti/lasipalatsi oli todella upea, mutta en minäkään sitä viherhuoneeksi olisi kutsunut.
Kiitos, Riina! Että naama mutrussa vakavaa asiaa sitten seuraavaksi.
PoistaSiinäpä sinulle pulma, kun kasvihuoneen saat. Meitä on tässä nyt joukolla porukkaa sitä sisustamaan! Yksi tykkää yhdestä ja toinen toisesta.
Minua eilen hämäsi, kun omistaja puhui viherhuoneesta ja odotin sitä kuumeisesti tulevaksi, ja sitten se olikin tila ahdettuna täyteen istuimia. Mikä pettymys.
Myös minä kävin tilaa ahnaasti sisustamaan. Isoja ruukkuja, lähes kattoon yltävää lehvästöä, josta valo siilautuu alas keveisiin istuinryhmiin. Tilassa olisi huikeat mahdollisuudet vaikka jakaa kahteenkin osaan.
No, tarpeet on erilaiset. Ehkä tämä toimii heillä upeana edustus- ja kokoustilana isommalle porukalle.
Pintahötöllä on tosiaan kaksi puolta, kummasti se vetää puoleensa ja tuntuu silti vastenmieliseltä. Minulle käy niin usein kauniidenkin kuvien tai näkymien kohdalla että tulee epämääräinen huono henkinen olo, silloin tiedän että se on kulissia. Sitten taas joku kuva tai näkymä vetää magneetin lailla puoleensa, silloin siinä on joku sielukkuus... vaikea selittää tätä. Kasvihuoneessa on ihanaa, jos siellä on semmoinen puutarhan henki, tietty rouheus ja villi luonnollisuus.
VastaaPoistaYmmärrän, mitä tarkoitat. Vähän sama kuin ruokabloggarin kuvassa on sopivasti keittiön työpöydälle huolimattomasti heitetyt sitruunat ja tillit visuaalisesti oikeaan asentoon aseteltuina. Ehkäpä sopan höyryjen seasta erotat taustalta haukea esittävän taulun.
PoistaSitä samaa asetteluahan se on kasvihuoneissakin. Ja saa olla. Toisilla se vaan on sitä luonnostaan ja toisilla kuvauksia varten järjestettyä.
Usein olen istunut sadepäivänä mökissä jakkarallani ja koulinut taimia. Mikäs sinä on ropinaa kuunnellessa, tuulelta suojassa.
Kivasti kirjoitat kasvihuoneen eri käyttötarkoituksista ja selvästi asiaa vähän useammalta kantilta katsoen.
VastaaPoistaMeistä kasvihuoneen omistajista jokainen kai katsoo asiaa niin sanotusti omasta vinkkelistään ja hyvä niin.
Voin omalta kohdaltani sanoa, että oman kasvihuoneen valmistuminen toissa vuonna oli minulle, jos nyt ei ihan unelmien täyttymys, niin kuitenkin todella suuri ilo. Nyt on paikka, jossa voi viimein itse kasvattaa keväällä perennan-ja kesäkukan taimia, viljellä tomaatteja, kurkkuja, paprikaa ym. Istahtaa hetkeksi juomaan se kahvikupillinen ja halutessaan vain olla ja nauttia ympärillä avautuvista pelloista ja viljavainioista. Huoneen sisustaminen ei mielestäni myöskään pois sulje kasvihuoneen perimmäistä tarkoitusta, vaan lisää paikan viihtyisyyttä.
Kiitos, Kruunu Vuokko!
PoistaKasvihuoneesta on todella paljon iloa.
Mulla on perusmallinen kasvihuone pääasiassa tomaattien kasvatuksessa, mutta myös keväisin kukantaimet saavat varttua siellä. Välillä on todella tiivis tunnelma. Eipä sinne kahta tilapäisjakkaraa enempää mahtuisikaan. Joskus alkuaikoina katosta roikkui lasinpaloista kyhätty kattokruunu, mutta siihen jäi hiuksistaan kiinni, joten se sai lähteä.
Mun kasvihuoneeseen kuuluu paljon vihreää ja syötävää, mutta myös sohva oleiluun ja haaveilemiseen:)
VastaaPoistaTykkään niin kovin viettää aikaani siellä kasvien kanssa, ja haluan että paikka jossa istutun/makoilen, on mukava!
Sohva kasvihuoneessa kuulostaa ihan käsittämättömältä, mutta sinänsä ihanalta, jos se sinne mahtuu. Kuuma/hiostava?
PoistaViileällä ja sateisella säällähän se on varmasti loistava paikka haaveilulle tuulen leyhytellessä verhoja.
Olen miettinyt köynnöskatosta joskus vastaavaan tarkoitukseen, mutta sitten tuli hankittua riippumatto.
Hyvä kirjoitus, sopivan kriittisesti ja huumorintajuisestikin koottu!
VastaaPoistaKasvihuoneesta vasta haaveilen, nyt siellä kasvaa ainoastaan (siis mielikuvissa) tomaatti,salaatti, tilli ja persilja, joita siellä rillit huurussa hoitelen :)Haave toteutuu mahdollisesti kesällä 2018. Joten tässä on aikaa suunnitella!
Kirjauduin lukijaksesi, allekirjoitan aika monta asiaa tästä postauksestasi!
Kiitos, Vikki!
PoistaKasvihuoneesta on kiva haaveilla. Mitä siellä kasvattaisi, mihin kasvihuonetta käyttäisi, keille kasvihuone olisi. Välttämätön se ei ole, kun kasveja voi kasvattaa myös astioissa ulkosalla tai parvekkeella, pientä suojaa saa muovikatteista jne. Toivotaan, että saat kasvihuoneen mahdollisimman pian.
Mukavaa, kun tulit lukijaksi.
Eilinen ohjelma jäi näkemättä, mutta ymmärrän täysin, mitä tarkoitat ja ilmaisit sen aivan mainioita tavalla. 5 neliön kennokasvariini ei mahdu edes kunnolla kaikki tomaatit ja kurkut, sohvasta ja kattokruunuista puhumattakaan. Ilman muuta haaveilin ja haaveilen edelleen (mutta tuskin tulee toteutumaan) isosta lasihuoneesta, joka toimisi enemmän huvimajana ja sadesuojana. Raaskisiko sellaisen laattalattialle ja valkeille pitsiverhoille multaa roiskiakaan, edes vahingossa. Kasvarini on pieni ja aina ihan täynnä. Minullakin on siellä 70-luvun muovipäällysteinen palli, joka täytyy siirtää ulos siksi aikaa, kun jotain kasvarissa teen. Palli mahtuu käytävälle vain, jos istun siinä. Ja välillä istun, sillä tomaattien tuoksussa on ainutlaatuista tunnelmaa, jonka tavoittaa vain tomaattien varsien äärellä. Pihasta ja puutarhasta on tullut samanlainen muoti-ilmiöiden temmellyskenttä, kuin kaikesta muustakin. Täytyy vain olla entistä kriittisempi siinä, mihin omat arvonsa asettaa.
VastaaPoistaKävi niin harmittamaan, kun on upeat puitteet ja sitten on tyydytty sisustamaan. Toivon niin hartaasti, että siitä joskus tulee elävä talvipuutarha/viherhuone.
PoistaLehtiä selatessa mietin, käytetäänkö näitä oivallisia kasvupaikkoja ollenkaan, kun ovat niin yltiösiistejä.
Tomaatintaimille ei henno sanoa, että kasvakaapa tänä kesänä riukuna ja kapeana, että minä mahdun tänne istuinryhmäni kanssa.
Olen mielissäni, kun puutarhaharrastus on kasvattanut suosiotaan, mutta jotenkin on lähdetty superlatiivien perään. Ei voi välttyä mielikuvilta, mutta niitä tosiaan kannattaa arvioida.
Muovipalli on täydellinen kasvihuoneen jakkara, saa puhtaaksi! Ja juuri luin Mari Möröä, ettei kasveja voi käskeä kasvamaan suuntaa jos toiseen, että antaa istuinryhmien jäädä ulos :) tomaattisato on niin iso ilo!
PoistaEstetiikka tulee hyvinvoivista kasveista mielestäni. Minä vain kuutioin, että kuinka tiheään tohtii istuttaa tomaatintaimet ja chilit, väleihin laitan yrttejä ja samettikukkia ja viiniköynnös vie oman tilansa.
VastaaPoistaAi onhan mulla sisustustakin kasvarissa. Yksi jakkara. Sen päälle kiipeämällä yllän viiniköynnöstä kurittamaan :)
Hyvin sanottu. Kasvien kunto kertoo paljon puutarhurin paneutumisesta ja todellisesta intohimosta. Tosin heti perään on lisättävä ajankäyttö, osaaminen, missä vaiheessa harrastusta mennään, rahatilanne, sääolot,... onneksi aina seuraavana vuonna saa yrittää uudelleen.
PoistaJoskus on kuutioitava neliösentin tarkkuudella. Minä täällä "kuutioin" (uusi loistava sana!) hankkiako viiniköynnöstä, millaisen, ja kasvihuoneeseenko vai ulos.
Oon miettinyt ihan samaa! Sama tilanne että ostetaan joku muovikasvi ja kuvataan sitä joka kulmasta ja jokaisessa blogissa sama. Hyötynäkökulma tai totuus unohtuu usein... Itselläni on sen verran pieni kasvihuone, ettei sinne mahdu pöytiä, ehkä yhden tuolin voisi sinne tunkea. Olisihan kesähuone kasvihuoneen lisäksi ihana, mutta kyllähän sellainen haave rahaan kaatuu...... Kasvihuone täytyy ensi kesänäkin tomaateista ja kurkuista :)
VastaaPoistaEi kai nyt sentään muovisia!? Täydestä on mennyt.
PoistaPerinteisesti kasvihuone on tarkoitettu kasveille, olohuone oleskeluun. Mutta sitten keksittiin nämä välimuodot, olohuoneen jatkot. Vanhat kuistit kunniaan. Lasitetaan parvekkeita ja terasseja, tehdään talvipuutarhaa,.. vähintään isot ikkunat pitää olla yhdistämässä ihmistä luontoon. Miksi ei kävellä ulos?
Joo, on ne silti ihania ja houkuttavia, ja useimmille saavuttamattomissa. Eihän sellainen muotia olekaan, jonka jokainen voi saada.
Iloitaan siis näistä pienistä kopeista, noissa joissa kypsyy maailman parhaat tomaatit.
Multa meni ohojelma sivu suun, mutta ku näin sun kirijootuksen, oli pakko kattua se uusintana. Keskustelun aiheuttaja ei torellakaa ollu talavipuutarha. Lukaali oli lasiterassi, siksihän nämä tuamarikki sitä nimitti. Talavipuutarhas on KASVIA! Tuhulaustako tuallaane? Aiva hirviää sellaasta.
VastaaPoistaMunki toivelistalla on kasvari, vai pitääskö sanua sitä kesähuaneheksi. Meinaan laittaa sinne kuitenki muutaman tualinki ja jotaki muutaki rekvisiittaa tomaattien, viiniköynnösten ja kukkien lisäksi. Meillon nii tuuline paikka, että olis mukava olla sateella suajas, ettei sylihi sataasi, niinku terassilla olles tuppaa käyrä.
Vastauksista päätellen jonkinlainen istuma-alusta pitää kasvihuoneessakin olla. Loppu on sitten käyttäjästä kiinni, paljonko haluaa antaa tilaa oleilulle, paljonko kasveille.
PoistaSe on totta, että alkukesästä ja syksymmällä lasiseinien ja -katon antama suoja lämmittää myös tarhuria.
Ja sitten on niitä ratkaisuja, joissa on vaja/katos kasvihuoneen toisessa päässä. Ehkei hullumpi sekään.
Kiinnostavan sarjan mielenilmauksia on tämä "kasvihuone" nostattanut! Yllä kommentoineet tietysti edustavat tätä tosi-puutarhuri sektoria, mitä sanoisivat supersisustajat!? On kuitenkin virkistävää täällä kohdata tällaista tuulettavaa keskustelua, jossa yhtenä kohteena on tämä ylellisyyden lisääntyminen. Samalla tavalla voisi ihmetellä upeissa valkeissa tiloissa jököttäviä takkoja ja uuneja, joissa on korkeintaan muurari polttanut kuivatustulet. Uuniakin pitäisi käytää alkuperäiseen tarkoitukseen, ei vain sisustukseen.
VastaaPoistaMinä olen muutama vuosi sitten luopunut kasvihuoneesta. Kasvihuoneaika piti sisällään ihania onnistumisia, surkeita pettymyksiä ja paljon vaivaa. Oli kuitenkin nautinnollista kokea se - ilman sisustusta!
Nyt kasvatan seinustalla muutaman tomaatin ja muuten kasvimaalla kaikkea, mikä siellä menestyy. Nauttikaa ja iloitkaa kasveista kasvihuoneissanne!
Ehkä on vaan niin, että kasvihuonetilan ollessa minimi, yrittää siitä saada hyötynä maksimin. Tällöin sisustaminen alkaa olla toissijainen tarve.
PoistaKaikki me kaunista haluamme. Jos se on mahdollista, niin mikä ettei. Ja sitten tulee aika, ettei se enää olekaan niin tärkeää ja jokin toinen kiinnostaa enemmän.
Toivottavasti sisustamiseen intohimoisesti suhtautuvat myös toisivat näkökantansa. Ymmärrän, että kasvihuoneen valjastaminen oleskelutilaksi on halvempi ratkaisu kuin jos rakentaisi erillisen kesähuoneen. Ja senkin, että puutarhassa on tarpeen suojaisa soppi joko yksinololle tai joukolla kokoontumiseen.
Oikein mukavaa on ollut saada keskustelua aikaiseksi.
Minulla ei ole oikeastaan haaveenakaan kasvihuone, en ehtisi sitä käyttää ja täyttää kuitenkaan. Työpaikkani kasvihuone on sitäkin täydempi. Tomaattien, paprikoiden, yrttien ja kukkien lisäksi siellä on koreja, lyhtyjä, kransseja ja jopa yksi pöytä ja tuoli. Kukaan ei siellä kuitenkaan ehdi istua...
VastaaPoistaMielestäni jokainen voi tehdä omasta kasvihuoneestaan millaisen keitaan haluaa, joko kokonaan kasveille tai vaikka sen sohvan sinne itselleen nautiskeluun...
Suomen kaunein koti-ohjelmassa ollut lasiterassi oli kyllä ihan "väärin sisustettu". Sinnehän olisi voinut laittaa vaikka kuinka upeita kukkia, amppeleita, jopa isoja hedelmä- ja muita puita. Myös yrttiviljelyä, kausivihanneksia, ym. ym.
Mutta se talohan oli mielestäni muutenkin väärässä ohjelmassa, miten siihen kauneimpaan koti-kilpailuun hotelli sopii? Joku paikallinen bloggaaja ainakin kertoi paikan olevan hotelli.
Kyllä kasvihuone itsessään vie tilaa, vaikka olisi kuinka pieni. Lisäksi pitää mahtua kulkemaan sen ympäri. Jos tietää kasvihuoneen olevan itselleen turha, neliöt kannattaa käyttää muuhun. Joskus pelkkä vapaa tila on tarpeen antamaan oikean fiiliksen.
PoistaHotelli selittää kokoustilan. Vaan olisko ihanaa kokoustaa talvipuutarhassa paukkupakkasilla?
Meillä kasvihuone on kasvuhuone eli siellä kasvatetaan kasveja. Ohessa voi olla sisustuksellista näkökulmaa kuten kiva puujakkara tomaattiämpärin alla tai somansävyiset pyykkipojat pitelemässä tomaattien naruja. Pääasia on kuitenkin syötävän herkun kasvatuksella.
VastaaPoistaTulossa on uusi ja suurempi kasvihuone. Senkin tarkoitus tulee olemaan kasvatus mutta sinne taitaa tulla enemmän sitä sisustamista. Tai katsotaan nyt mutta tuskin siitä mitään kesäolohuonetta tulee koska kasvihuoneessa on aina liian kuuma oleskeluun ja toiseksi oleskeluun ei ole koskaan aika kun kasvattaa kasveja :D
Kiitos kommentista, Katja!
PoistaKesä on kieltämättä kiireistä aikaa. Hiljaiset aamut kasvihuoneessa ennen muun hyörinän alkua ovat kultaa. Hissukseen availen tuuletusluukut ja nipsaisen varkaat pois.
Toivottavasti saat uudesta kasvihuoneesta juuri itsellesi ja taimille sopivan sopen.
Kasvihuoneesta minäkin haaveilen, mutta aika lailla kasvien käyttöön.
VastaaPoistaBlogissani on haaste sinulle: http://vaaleanvihrea.blogspot.fi/2017/01/tilipaatosta-vuodesta-2016.html
Toivottavasti saat kasvihuoneen lähivuosina. Se on vähän sellainen iäisyyshanke, joten hoppua ei kannata pitää.
PoistaKiitos haasteesta, palaillaan. Kivä muistella viime kesää.
Meillä on kohtuusuuri kasvihuone joka nimenomaan on kasvien kasvatukseen. Olen huomannut saman sisustuksellisen ilmiön mutta kukin tavallaan. Minulla on niin suuri hinku saada sinne mahdollisimman monia kasvatettavia että ei yksinkertaisesti mahdu kuin yksi vanha jakkara istutuspöydän lisäksi. Toki nuo huonemaiset kasvihuoneet ovat ilo silmälle.
VastaaPoistaUsein tulen ajattelemattomuuttani kylväneeksi liikaa siemeniä. Kaiken varalta, että varmasti itää, ja sitten onkin kasvihuone täysi, kun jokaisen koulii purkkiin.
PoistaNiin ehkä se kasvihuone toimittaa sitä huvimajan virkaa ;) Mutta mun kasvihuone tulee olemaan kyllä ihan kurkuille ja tomaateille... entinen muovihuonekin palveli hyvin, vaikka oli aika ruma :D Ananaskirsikkaa, avomaankurkkua, rypäleitä, yrttejä kasvattelin sielläki tomaatin ja kurkun lisäksi. Jotta ymmärrän kyllä sun hämmästelyn. Nyt tulee semmonen kasvari jota on kiva katellaki. :)
VastaaPoistaTosi mukavaa, että olet saamassa uuden kasvihuoneen. Tärkeintä on tehdä itselle sopiva sisustus kasvihuoneeseen. Sellainen, joka toimii kasveille ja antaa mielihyvän puutarhurillekin.
PoistaRypäleitäkin? Nam.
Hyvin kirjoitettu postaus! En nähnyt ohjelmaa, mutta ymmärrän, mitä tarkoitat. Minulla kasvihuone siintää vielä haaveissa, mutta haluaisin täyttää sen kyllä mitä erilaisimmilla kasveilla sitten joskus.
VastaaPoistaKiitos, Tiiu! Kyllä se joskus uusintana tulee, niinkuin kaikki muutkin ohjelmat.
PoistaKasvihuoneissa on tosiaan se viehätys, että voi kokeilla erilaista, jotain mikä ei lasin ulkopuolella niin kasvaisikaan.
Totta, monelle fiilistelypaikka nykyisin se kasvihuone. Minullekin, kun en ole oikein jaksanut muutamaan vuoteen hyötyviljellä. Odottelen sen suhteen uutta innostusta. Tai oikeammin se on ehkä varasto....itse eniten nautin kasvihuoneesta melkeinpä talvella, siellä kun on tuulensuojaa. Meillä on tosiaan varaa olla viljelemättä kun ruokaa saa niin kaupastakin...ihanan näköinen koristeomenapuu(?) sinulla.
VastaaPoistaEn nähnyt ohjelmaa, mutta ymmärrän hyvin postauksesi pointin. Ihan kuin hyvä kasvihuone menisi hukkaan. Tosin ihailen kauniita ja romanttisia kasvihuoneita, jotka ova tomistajansa näköisiä. Meidän kasvihuoneeseen tulee todennäköisesti hyvin käytännöllinen sisustus, jossa tärkeimpinä sisustuselementteinä ovat kasvit ja kukat.
VastaaPoistaKasvihuone pelkästään oleskeluun ei kuulu mun ajatusmaailmaan. On liian kallis sellaseen. Kyllä siellä nyt jotain pitää kasvaakin ja enemmän kuin se kaupasta ostettu basilika. Itselläni on halvin mahdollinen kasvihuone: muovinen kaarikasvihuone 15 neliömetriä ja tykkään että on mun esikasvatukseen ja muuhun oikein sopiva. Sopii maalaispihaan yllättävän hyvin, eihän se mikään pihan kaunistus ole, mutta ei mielestäni rumistuskaan.
VastaaPoista