Kesästä täytyy osata nauttia tiistaina, sillä keskiviikkona se on ohi. Saan olla tyytyväinen, jos lämpötila on yli 15 astetta eikä koko päivää sada vettä, saati rakeita tai räntää.
Auringon pilkistäessä kirmaan tuulesta huolimatta ulos ja
nautin kesähetkestä. Kohta kuitenkin tumma pilvilautta peittää taivaan. Poudalla
napsin kuvia kuin viimeistä kesäpäivää, koska sateella se jää tekemättä. Kitken
rikkaruohoja, koska sateen jälkeen ne kasvavat ‒ kuin viimeistä kesäpäivää. Nyttemmin
ne ovat voittaneet. Nokkosista pisin riekkui parissa metrissä herukkapensaan
keskelle siemeniään varistaen.
Yritän ehtiä leikata nurmikon tiistaina, koska seuraava
mahdollisuus saattaa tulla vasta viikon kuluttua. Ehkä, ellei sada. Poimin
marjoja kuin viimeistä kesäpäivää, sillä huomenna saisin poimia sateessa. Kyllähän
tämä pannuun kolahtaa. Koko kesäpäivä. Lidl:n mainonta ei olisi voinut paremmin osua
maaliin.
Sateella (eli kesällä) olen keskittynyt muuhun kuin
puutarhaan. Lukenut, kaivanut esiin saumurin ja ompelukoneen, vanhat ja uudet
neule- ja puutarhalehdet on tullut selattua, olen saanut pitkät pätkät
sukututkimukseni aineistoa koottua,..
Ihmeellisellä tavalla olen lopulta nauttinut siitäkin, että sateen
ropina antaa luvan tehdä kaikkea muuta mielenkiintoista ja antoisaa.
Erityisen pahoillani olen kuitenkin uusien lukijoideni
puolesta, koska kesän aikana olen tarjonnut vain himpun uutta luettavaa tai
katsottavaa. Kuvittelin kirjoittavani puutarhan kuulumisia ahkerasti, mutta
toisin kävi. Puutarhakesästä tuli ihan erilainen kuin keväällä ajattelin.
Mutta tänään aurinkoisena kesäpäivänä 26. elokuuta (!), menen
katsomaan josko Festiva Maxima -pionin kukannuppu viimein olisi avautunut. En muuten menekään, koska sataa! En kerää pudokkaita, enkä leikkaa nurmikkoa. Pihkat.
No voi ei :-D Oli silti viihdyttävä ja kesäinenkin juttu. Sadepäivät kuuluvat kesään, ja ihana tuoksu sateen jälkeen. Lapsuudesta muistan monet ukkoset, tänä kesänä ei niitä ole koettu (ainakaan täällä päin). Sen sijaan viime talvena hämmästelin paria salamaa ja jyrähdystä, ihan sydäntalvella.
VastaaPoistaMukava se on puutarhajuttujasi lukea harvakseltaakin, ei se määrä ratkaise. Ja tämäkin juttu oli kiva lukea, vaikka tiettyä haikeutta ja ärtymystä siinä olikin...
Mukavia kesän häntäpäiviä!
Kiitos, Saila! Jokainen aurinkohetki täytyy osata ottaa omakseen. Kieltämättä syö, kun on lähes vuoden kesää odottanut, ja sitten se on mikä on. Ei kesä ollenkaan mun mielestäni. Oonko vähän känkkäränkkä?
PoistaHyvää elokuun viimeistä viikkoa sinullekin!
Tämä kesä ei tosiaankaan ole ollut niitä kesistä ehkä kaikkein parhaimpia ainakaan osassa Suomea. Täällä Uudellamaalla kuitenkin ihan kelvollinen.
VastaaPoistaMainio kirjoitus, joka sai hymyn karehtimaan suupieleen.
Mukavaa kesän viimeistä viikonloppua.
Ps. Nyt muuten alkoi satamaan.
Epävakaista on ollut. En tiedä riittävätkö ihan yhden käden sormet laskemaan täysin sateettomat päivät tältä kesältä. Kauaksi ei heitä.
PoistaHyvä jos hymyilyttää. Niin oli tarkoituskin, jupinasta huolimatta.
Sadepäivät ovat kivoja kun niitä on harvakseltaan ja että sadevesitynnyrit täyttyy. Eipä niitä ole tarvittu nyt loppukesästä ainakaan. Kiva olisi puuhastella ulkona tai vain olla ja nauttia kukinnasta. Nyt täälläkin muuttui suunnitelma, ulkona sataa. En lähdekään siementen keruuseen...Kivan blogin löysin ja lukijaksi jäin.
VastaaPoistaYhden kerran olen kastellut tänä kesänä, ja silloinkin juuri istutetun taimen. Ajattelin, että kastelen nyt, niin tuo lähestyvä saderintaman anti pääseen helpommin maan uumeniin. Jossain vaiheessa pelkäsin, että taimeni mätänevät ennen kuin ehtivät juurtua. Onneksi on taimipenkki koholla.
PoistaTervetuloa lukijaksi, Jaana. Toivottavasti viihdyt.
Kesään lataa aina niin valtavasti odotuksia ja sitten sää tuottaa pettymyksiä. Kunpa sitä oppisi ottamaan hetken kerrallaan, eikä aina eläisi sitä "sittenkun"-elämää.
VastaaPoistaTänään satoi, mutta myös paistoi. Pilviä uhmaten menin pihamaalle ja vaikka nurmikko jäikin leikkaamatta, jotain tuli kuitenkin tehtyä.
En minä ainakaan ajattele, että "kas, kun Riitta ei ole tehnyt aikoihin yhtään postausta". Päinvastoin, luen ilolla jokaisen, jonka julkaiset. Kiva oli tämäkin postaus. Mukavaa lauantaita!
Kieltämättä kesän odotus on valtava. Erityisesti odotan lämmintä kesää, sateettomia poutajaksoja, välillä hellettäkin. Sinänsä sade on hyvä ja välttämätön, mutta rajansa sadepäivilläkin. Tänä vuonna se raja on mennyt aikoja sitten. Eikä yhtä ainoaa hellepäivää =(.
PoistaMinäkin menin sateen välissä pihalle. Ennätin kerätä pari litraa kirsikoita, kun sade ajoi minut sisään. Sainpa kumminkin vähän kerätyksi.
Kyllä sateenkin kestää, jos ei joka päivä sataisi. Meillä on elokuussa satanut lähes joka päivä, nytkin sataa. - Blogissani on kahden ihanan puutarhakirjan arvonta, käyhän kurkkaamassa.
VastaaPoistaKutakin aikansa. Olis kyllä aika vaihtua kunnon poutajaksoon.
PoistaSade tympii ja korpeaa ja rajusti. Töissä katselee kaihoten ikkunasta jos aurinko paistaa, vapaapäivänä sataa kuitenkin vettä. Toivon todella parempaa ensi kesää.
VastaaPoistaKyllästymispiste on kyllä saavutettu sateen suhteen. Kun sataisi edes kerralla, mutta kun kastelee tunnin-kahden välein... No, ladataan taas kovat odotukset ensi kesälle. =)
PoistaMukavaa viikonloppua!
Tuntuu todella siltä, että tämä kesä on/oli erilainen kuin muut kesät - ainakin viimeisten 10 vuoden aikana. Koska se tuli ja joko se meni? Ajatukset alkavat siirtyä eteenpäin syksyyn, talveen ja - ensi kesään! Olisiko silloin erilainen kesä...
VastaaPoistaVielä heinäkuun alussa odottelin kesää tulevaksi. Mutta jos pioni availee yhä nuppua, Kaneliomenissa ei yhtään punoita ja kärhötkin vasta aloittelevat, jää kesä väistämättä kesken.
VastaaPoistaParempi tosiaan alkaa asennoitua syksyyn ja jättää kesän odotus tältä erää.
Lämpösumma jäi ihan tosi kehnoksi tänä kesänä. Ruusuni eivät tahdo jaksaa avata nuppujaan, mikä harmittaa ihan vietävästi. Viime kesä oli sateinen, mutta kuitenkin lämmin. Tämä kesä ei tahtonut alkaa millään ja syksy tuli etuajassa. Ihan epistä. Meillä kuitenkin oli kuiva kesä, sateista vain haaveiltiin kylmissä keleissä.
VastaaPoistaPakko alistua, kun isommille voimille ei mitään mahda.
Tuntuu olleen hyvin erilaiset olosuhteet eri kolkassa maata. Täällä vettä on saatu nyt pitkän ajan tarpeeseen. Onneksi meillä ei sentään Harveyn kaltaiset kutsumattomat vieraile.
PoistaEi ole kesät veljeksiä - ei!
VastaaPoistaEhkä tämä kesä opettaa meidät nauttimaan jokaisesta auringonsäteestä, mikä tuolta taivaalta saapuu. Niitä ei nimittäin aina jaella ihan holtittomasti. Mutta toisaalta olet osannut nauttia muistakin puuhista, mitkä olisivat hellekesänä jääneet tekemättä.
Kesissä on tosiaan eroa. Voihan sen ajatella, että tämän kesän pohjanoteeraus ei ehkä ihan heti toistu, todennäköisesti. Aina sitä tekemistä riittää ja uutta keksii, jos sateella ei huvita puutarhassa touhuta.
PoistaTäytyy vaan laulaa niinkuin Paula Vesala "Sadepilvet, en voi pyytää mene pois..." Ollaan sitten sisällä ja tehdää siellä kivoja asioita, eiköhän tuo aurinko joskus paistele. Jokainen tekee blogia ajallaan, joskus harvemmin. Ja sitten, kun olisi kirjoitettavaa, ei meinaa aika riittää, tällaista tämä lienee meillä monella! Täällä ollaan ja odotellaan rauhassa:)
VastaaPoistaEi voi ikuisesti aurinko pilven takana lymytä. Aina ei mene ajat kohdilleen, se on totta.
PoistaMukava oli tänä aamuna lähteä töihin peräti 14 asteessa. Tuntui ihan lämpimältä. Niin se kroppa mukautuu vähitellen syksyyn.
Amazing photos !!!
VastaaPoistaGreetings