2017-01-07

Varjopuutarha




Aivan ensimmäiseksi:
Hyvää uutta vuotta 2017! Happy new year 2017! 好新年2017


Harvemmin olen esitellyt pihamme rajalla olevaa syreeniaitaa. Ehkä siksi, etten ole saanut aluetta mieleisekseni ja vähitellen suuri ajatus varjon metsäpuutarhasta on kariutunut.


Vanhoja runkoja on leikattu pois sitä mukaa, kun ne ovat taipuneet lumen painosta. Olen poistanut kuivia oksia harva se kesä. Silti aidan yleisilme on ränsistynyt. Rajalla kulkeva verkkoaita on ruma, mutta ruostuneena se maastoutuu onneksi varjojen hämärään.


Syreenit kasvavat auringossa, naapurin muutama omenapuu ei niitä pahemmin varjosta.  Omaan puutarhaan syreenien varjo sitten osuukin iltapäivisin pitkälle ja tiiviinä. Vailla selvää suunnitelmaa olen istuttanut syreenien seuraan kuutamohortensian, pari hemlokkia, marjakuusia, tuijia ja ylijääneitä perennoja. Alue on niin tiivisjuurinen ja varjoisa, etteivät uudet pensaat jaksa ottaa paikkaansa.


Alue on ajatusten epämääräinen mielikuva. Tarve on suuriin muutoksiin, mutta käytännössä mitään ei tapahdu vielä vuosiin. Uusi varjoelementti on kauempana rajasta reippaasti kasvava tammi. Itsellenikin yllätyksenä olen alkanut miettiä syreenien poistamista rajalta tammen takaa.


Kasvimökkini jää harmillisesti auringonsäteitä vaille, kun syyskesällä tomaatit alkavat kypsyä. Onko helpompi siirtää kasvihuone vai kaivaa ylös syreeniaita? Juuri siinä kohtaa aitaa näkösuojalle on huutava tarve parin metrin korkeuteen asti. Pakkoko näköesteen on olla syreeniä leveä? Jos näköestettä kaipaan, niin eikö läpi vuoden vihreät havut hoida asian paremmin?


Keväiset kuvat alueelta ovat pettävän valoisia. Lehvästön kasvettua alkaa alustassa kisa valosta ja perennat venyvät viidakkomaisiin korkeuksiin.


Ikää syreeneillä on yli 60 vuotta, mutta ne jaksavat kukkia ja työntävät uutta versoa vähän liikaakin.



Onko sinulla hyvää vinkkiä, mitä teen taustan syreeniaidan kanssa? Vai vaihtaisinko alla perennet todella mataliin varjokasveihin?





22 kommenttia:

  1. Voi, kuvissa paikka näyttää ihastuttavan lehtomaiselta ja saa mielikuvituksen laukkaamaan. Sinulla on siellä jo kasvamassa ihastuttavia perennoja, onko siellä paljon pieniä kevätkukkijoita? Itselläni on samansuuntainen ongelma syreeniaidanteen kanssa, joka tosin on reilun 10 vuotta vanha. Jostain syystä osa syreeneistä kuivattaa oksia ja muutama on kokonaan kuollut. Epäilen myyrien syövän juuria. Nyt olen päättänyt kevään tullen kaivaa pensaat pois ja istuttaa tilalle kuusiaidan, kaipaan kohtaan struktuuria ja talveksi jotain muuta kuin risuja.

    VastaaPoista
  2. Alue on sateisena kesänä kostea, kuivana pölyävän kuiva. Komposti ja katteet ovat saaneet maan muhevoitumaan. Myyriä on; sinne kun näyttää tulppaania tai liljaa, niin kuuluu vain rouskis ja slurpsis. Sinne menevät kaikki parempiin suihin!
    Kasveista sinivuokko, tellima ja kielot viihtyvät, samoin taponlehti on alkanut vihdoin levitä. Saniaista olen istuttanut aivan aidan viereen, kunnes tajusin että aidan puolelle syreenejä paistaa suora aurinko. Voisi sillä puolen olla jotain auringossa viihtyvääkin.
    Tämä on alue, joka kehittyy itsekseen ajan kanssa. Osittain pidän sitä villinä ja annan kasvien levitä oman onnensa ojassa.

    VastaaPoista
  3. Syreeni tekee ihan valtavan juurimaton ympärilleen, jossa ei tahdo pystyä yhtään mikään kilpailemaan. Siksi sen alla ei tahdo kasvaa juuri mikään.

    Entä jos poistaisit sieltä välistä aina joitakin yksilöitä juurineen (kamala urakka) ja korvaisit esim. havukasveilla. Ei menisi maisema kerrasta ihan uusiksi.

    Hyviä puolia on ötökättömyys eikä jyrsijätkään ole siitä kiinnostuneita. Ja todella kestäviä ovat, ei tule talvivaurioitakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muutama vuosi muuton jälkeen kaivoin koko syreenialueen juhannusleinikeistä. Muuta ei sitten juurimaton päällä kasvanutkaan. Olen istuttanut muutamia pensaan taimia kokeeksi, mutta selvästi niiden istutusalue olisi pitänyt rajata juurimatolla, koska kasvavat niin kituliaasti istutuskuopissaan. Ainoastaan marjakuusi on lähtenyt kohtuullisesti kasvamaan, mutta se onkin istutettu syreenien eteen, hieman kauemmas juuristoalueelta.
      Yksi konsti on tietysti yrittää vielä nuorentaa syreenejä ja samalla karsia rivistöä.

      Poista
  4. Syreeni on kauneudestaan huolimatta myös hieman ongelmallinen ja kuivattaa varsinkin vanhempana oksiaan. Mitäpä jos uudistat aidan leikkaamalla sen vain osaksi, eli poistat kaikki ränsistyneet ja kuivat oksat syreeniaidasta maata myöten poikki. Silloin saat nauttia vielä jäljelle jäävien, hyväkuntoisten yksilöiden kukinnasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän aidasta paljon, varsinkin sen kukkiessa ja tuoksuessa. Kuivien oksien karsinta varmasti jatkuu vuosittain.
      Varsinaista leikkaamalla uudistamista täytyy vähän tutkia. Muistan nähneeni piirroksen, jossa aita uudistettiin kerralla leikkomalla se vaihtelevasti eri korkeuksilta. Kuulostaa hurjalta ja on jotenkin vastoin syreenin luontaista kasvutapaa.
      Sitäkin olen miettinyt, että istuttaisin vähitellen kuivuvien ja kuolevien tilalle eri lajiketta olevia syreenejä. Tosin jatkossa aita on siinä tapauksessa yhtä leveä ja varjostava, mutta edes vaihteleva. Tässäkin on monta tietä valita.

      Poista
  5. Syreeni on kukkiessaan ihan ylivoimaisen upea. Mutta se kukkii vaan viikon tai korkeintaan kaksi.
    En ole kunnostustoimissa mitenkään radikaaleilla linjoilla. Syreenejä voi uudistaa leikkauksin tai sitten poistaa osan ja korvata ne havuilla. Pikkuhiljaa voi tehdä uudistuksia ja katsoa, mitä pitää niistä ja jatkaa sitten sen mukaan. Sinulla oli viime kesänä jättiurakka niiden kivien kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samoilla linjoilla säilyttämisen kanssa. Tuntuu pyhältä sellainen aita, joka on ollut paikallaan vuosikymmeniä ja tiedän talon edellisen omistajan appiukon sen aikanaan istuttaneen. Vaikkei olla sukua tai tunneta, on kaikkeen vanhaan kajoaminen silti vähän niin ja näin. Rikkoisin vanhan puutarhan perusrakenteen, jos syreeniaita kaatuu. Sama vanhojen omenapuiden kanssa.
      Kiviä en ole uskaltanut tänä vuonna vielä ajatella. =)

      Poista
  6. Minäkin kallistuisin syreenien säilyttämisen kannalle. Syreenien uudistaminen leikkauksilla tai niistä joidenkin korvaaminen juuri havuilla, jasmiinilla tai muilla pensailla uudistaisi aluetta, mutta silti saisit nauttia syreenien ihanasta kukinnasta. Aivan upea tuo viimeinen kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jasmike välissä on hyvä ajatus, kukintakin kuukausi syreenin jälkeen. Ja lumipalloheisi saattaisi jopa pitää elostaan tuossa varjossa.
      Todella hyvä päästä pohtimaan näitä yhdessä useamman bloggarin kanssa!

      Poista
  7. Tässä sinulla on hyvä valikoima mahdollisuuksia. Minä kannatan ehdottomasti syreenin säilyttämistä. Jos sen poistat ja kaipaat takaisin, joudut aloittamaan taas pitkän kasvatusprosessin, sillä syreeni kehittyy hitaasti. Onko mitään niin ihanaa kuin tuo kuvasi esittämä syreeninkukkapilvi - ja se tuoksu?! Tuo kuivia versoja karsimalla tehty huolto vaikuttaa hyvältä. Meillä on syreenin alusta keväällä täynnä sinililjoja ja myöhemmin pikkutalviota ja vasta edempänä perennaistutusta. Hyvää alkanutta vuotta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta puhut kuivista risuista ja totta perennoistakin.
      Olen kasvattanut liian korkeita perennoja liian lähellä syreenien juuristoa. Varjossa venyvät huikeisiin mittoihin ja kaatuvat.
      Samoin sinulle hyvää puutarhavuotta!

      Poista
  8. Hyviä vinkkejä oletkin jo saanut ja taidan yhtyä säilyttäjiin. Itse leikkaan ränsistyneitä oksia pois, mutta siinäkin saa olla varovainen, sillä syreeni kukkii parhaiten vanhoilla oksilla. Puutarhurin elämä taitaa olla jatkuvaa taistelua eri vaihtoehtojen välillä. Sen olen huomannut, että maltti on hyödyllinen taito, jota minulla ei läheskään riittävästi ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä neuvon ja ajatusten saaminen on bloggaamisen parhaita puolia. Kiitoksia vaan kaikille. Turha näitä on yksikseen pyörittää, kun on monta kokijaa, kokeilijaa ja näkijää.
      Tänään selkisi, että etenen ajan kanssa aitaa hoitamalla, harrastan ehkä pientä kokeilua ja korkeimpien perennojen siirtoa paremmille paikoille.
      Minulle on vierasta Kerrasta poikki -repäisyt ja siksi puun kaatamisesta päättäminen on ihan tuskaa; kerran kun katkaisee, ei takaisin saa.

      Poista
  9. Minusta syreenit kuuluvat vanhaan pihapiiriin eli olen niiden säilyttämisen kannalla. Mielenkiinnolla luen saamiasi ehdotuksia, meiltäkin löytyy vähän hankala syreeniaidanne enkä vielä tiedä mitä tekisin sen kanssa. Hyviä ehdotuksia olet saanut. Mukavaa uutta puutarhavuotta sinulle =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä ohjeista riittää muillekin. Syreenit ovat edelleen yllättävän suosittuja, vaikka paljon tilaa vievätkin. Ne on huolettomia kasveja vuosikymmeniä.
      Oikein antoisaa puutarhavuotta myös sinulle!

      Poista
  10. Meillä oli tähän taloon muuttaessa raja-aitana huonokuntoinen syreeniaita, joka otettiin pois ja tilalle istutettiin uusi aita. Sinun tapauksessasi varjoja uudesta aidastakin tulisi! Ränsistynyt aita vaan ei ole mikään koriste! Jos vaihdatkin aidaksi vaikkapa lauta-aidan ja teet sen jälkeen puutarhasta kukoistavan kukkineen kaikkineen. Hyvää alkanutta vuotta myös sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos ei hoitotoimet auta, katsotaan seuraavaa siirtoa. Siisti lauta-aita ei kuulosta pahalta sinänsä, mutta tässä tapauksessa se ei toimi.
      Siimes saa hetken oleentua ja asiat hautua. Ainakin paremmin auringossa viihtyville perennoille etsin ensi kesänä paikkaa muualta puutarhasta.
      Hyvää uutta vuotta sinulle!

      Poista
  11. Aivan upea puutarha sinulla. Mukvaa kun kävit blogissani, liityin myös sinun blogisi lukijaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Mukava, jos pidät puutarhastani. Vielä tänne mahtuu lukijoita, oikein hyvä kun tulit.

      Poista
  12. Rehevää ja luonnonmukaista kauneutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Nettimartta! Ilahduttavaa kuulla, koska siihen olen alkuperäissuunnitelmassani pyrkinyt.

      Poista

Kiitos, kommenttisi on tervetullut! - Thank you, your comments are welcome!