2021-06-12

Ruusut kukassa

 

Pitäisi se aikajarru jo viimein keksiä. Pitkän talven on ruusujen kukinnasta haaveillut, ja kun ekat kukat sitten avautuvat, toivoo ettei vielä olisi niiden aika.


Istutin Louise Bugnet -tarhakurtturuusun pari kesää sitten, ikään kuin siemeneksi myöhemmin karttuvaan ruusutarhaan. Louise kukki jo viime kesänä muutamalla kukalla, ja nyt on pensaassa useita nuppuja odottamassa avautumistaan. Valkoisena kukkivan ruusun terälehdissä säilyy viininpunaisen nupun häivähdys. Eka nuuhkaisu juuri avautuneen kukan ruusuntuoksua on yksi kesän huippuhetkiä.


Saman jalostajan Theresa Bugnet eli teresanruusu on kasvanut meillä jo useamman vuoden. Sen istutin kivimuurin taakse kadunvarteen näköalaa peittämään. Kasvultaan se on aika korkea ja rento-oksainen. Eka kukka aukesi jo toissapäivänä aivan pensaan latvaan, pari oksaa alempaa nappasin tämän juuri avautumassa olevan kukinnon kuvaan. Teresa on siitä mukava ruusu, että ihanasti tuoksuvia kukkia muodostuu säännöllisesti pitkin kesää.


Omenankukat tuli ja meni, muutamassa päivässä oli kukinta ohi. Ekat pioninkukat aukesivat viime viikolla, ja nyt niissä on jo siemenkodat aluillaan ja sivunuput kukassa. Kirsikkapuissa on jo luumarjoja, koristeomenapuussakin pieniä omenarusinan alkuja odottamassa kypsymistään.


Valkoinen syreeni hehkuu parhaimmillaan, lila jo lopettelee, ja niiden täyteläinen tuoksu leijailee pitkin puutarhaa. Varjopuutarhan reunamilla vahvimmin tuoksuvat vanhanajan narsissit ja ne haistaa jo kaukaa, pistävän voimakas imelä tuoksu suorastaan tunkee sieraimiin. Toivon niiden pian kasvattavan lisää sipuleita jaettavaksi. Varjoissa viihtyy myös tummakurjenpolvi, jonka viime kesänä jaetuissa taimissa jokaisessa on kukkia.


 


Nuori, kolmivuotias alppiruusukin kukki kolmella kukinnolla, vaikka sitä taannoin uumoilin pelkäksi lehtienkasvattajaksi. Kukinto vaalenee vähitellen liki valkoiseksi ja kellanvihreät tiplat jäävät sen terälehtiin näkyviin. Hyvin matala- ja hidaskasvuisena se saa hissukseen varttua varjossa kartiomarjakuusen suojissa.


Helteet selvästi veivät valkovarjohiipan kukinnan reilussa viikossa, vaikka nämäkin taimet sijaitsevat varjopuutarhan puolella. Piti niitä kuvata enemmänkin, mutta kukinnot ehtivät kadota nopeammin kuin oletin. Kauniit heleät lehdet ovat kumminkin jäljellä ja ne antavat mukavasti maanpeittoa.


Hetken eläjiä ovat erityisesti idänunikot. Nuppu suorastaan poksahtaa auki, upean loistava kukka hetken heiluu tuulessa ja seuraavana päivänä siitä on jäljellä punaiset terälehdet maassa. Tämä muuten kuuluu sarjaan "kukkapenkin valloittaja". Vähitellen juurakot laajenevat, ja kasvustolla on kyky peittää pienemmät alleen. Tässä penkissä olen sallinut sille vapauden, muualta se on viimeistään kukinnan jälkeen napsittu pois. Syksyiset siemenkodat ovat kauniit ja käyvät hyvin kuivakukiksi ja koristeluun.


Idänunikko häviää kisassa kumminkin keltapäivänliljalle, joka toisena perinneperennana hyvin pitää puolensa tilan suhteen. Väriyhdistelmä on aika tyrmäävä, mutta vain viikon, parin kestävä ilotulitus hiipuu unikon punan laannuttua. Räiskynnän kestää, alkukesän huumassa se menee siinä sivussa muiden ilojen joukossa.


Ukkolaukat ovat vähitellen saaneet kokoa palloihinsa. Ne puhkesivat pieninä intensiivisen värisinä palloina ja ovat laajentumisen myötä haalistuneet väriltään. Kuulunee asiaan. Ukkolaukkoja on tänä kesänä vähemmän kukassa kuin yleensä. Taitaa yksinkertaisesti johtua viime kesänä antamatta jääneistä ravinteista. Laukan seuraan on ilmaantunut pieni keltainen kukkija, jonka epäilen olevan siementaimi viereisestä muurintakaisesta penkistä. Kovin huteran oloinen keltakukkainen punakellukka sieltä kumminkin taitaa kurotella. Pionien nuput ovat alkaneet nekin jo pullistella. On vain tovi  pionien tuoksuun ja kukintaan.

Miten sinä tartut näihin ohikiitäviin hetkiin?

 

22 kommenttia:

  1. Kesä tosiaan kiitää. Toukokuu olisi saanut kestää kolme kuukautta, joka vuosi sama toive! Kesäkuun alun lämpö oli harvinaista herkkua, mutta ekat pionit ja tosiaan lilat syreenit ja omenankukatkin kuihduttivat kukkansa ennätysnopeaan. Syreeneissä sentään onneksi vielä kukkia jäljellä, vaikka osa onkin ruskeana.
    Ihania ruusuja sinulla!
    Keltainen on tosiaan joku kelluka, minulla rikkaruohona samannäköistä kyläkellukkaa löytyy vähän joka penkistä. Sen ärtsy keltainen kyllä sopii tosi hyvin juuri violettiin, kuten noihin laukkoihin ja myös akileijoihin. Kaikkia ei voi siten kitkeä pois.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaapi olla kyläkellukka. Täytyy tarkastella tarkemmin, kun sade lakkaa. Kivan pikkuinen kukka, toivottavasti ei muutu riesaksi asti. Ajattelin antaa sen olla ja katsoa, mitä siitä tulee.

      Poista
  2. Vauhdilla mennään kukinnan ja kesän etenemisen suhteen.
    Louise Bugnet on ehdottomasti yksi lempiruusuistani. Nuppu on syötävän suloinen ja koko pensas on terve ja elinvoimainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikuttaa tanakalta ja terveeltä taimelta. Siitä tulee varmasti myös minun suosikkini.

      Poista
  3. Hei, haastan sinut vastaamaan 20 kesäiseen kysymykseen! Kysymykset löytyvät blogipostauksestani!

    Hyvää & aurinkoista kesää!💛

    https://jasukuvaa.blogspot.com/2021/06/20-kysymysta-kesasta.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava hyvän mielen haaste. Kiitos, otan vastaan.

      Poista
  4. Tuntuu, että kesä on yht'äkkiä saanut alleen seitsemän penikulman saappaat.
    Ihanat kuvat.
    Täällä meillä helle jatkuu edelleen.
    Mukavaa viikonloppua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauhdilla ollaan menty, eikä meinaa pysyä perässä.
      Kiitos, kuvata olen yrittänyt ehtiä, vaikka tiukkaa tekee, jos ajattelee jättävänsä seuraavaan päivään. =)
      Meillä alkoi vaihteeksi kaatosade. Tuntuu, että on sellainen on/off sää. Vettä tulee niin paljon kuin taivaasta mahtuu tai sitten aurinko porottaa kuumasti. Mutta olen minä nauttinut näistä porotuspäivistäkin. Kesäkissa kun olen.

      Poista
  5. Ihania, alakukesän vauhrilla kiitäviä hetkiä. Onneksi eileen oli viimmeenen tulinen päivä. Josko kukinnakki kestääs viileyres eres pikkuusen pitempähän. Sarettaki tuloo ny sopivasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on täsmälleen sitä aikaa ja hetkeä, jota on odotettu. Saisipa sen kietaistua pakettiin ja avattua tarvittaessa. Meilläkin alkoi sataa, viilenee varmasti.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos, Pauliina! Mukavaa äänestyssunnuntaita!

      Poista
  7. Siellä ollaan näköjään vähän edellä, mutta kyllä minäkin jo yhden teresanruusun näin avoinna. Kyllä nyt kelpaa katsella kaikkea kauneutta :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kelpaa. Puutarhat pursuavat kesän hehkeyttä. Meillä juhannusruusu ei vielä kuki, tiiviissä varjossa kun asustelee.

      Poista
  8. Idänunikot aloittevat leiskuvaa kukintaansa täälläkin. Tykkään oranssista idänunikosta vuosi vuodelta enemmän. Ruusujenkin aika on alkanut, aamulla huomasin juhannusruusun olevan kukassa, ei saa vielä oli eka ajatus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oranssin idänunikon väri on hyvin hallitseva. Upea se on itsekseen, mutta haastavaa on saada se istumaan puutarhan muihin sävyihin. Oman tiensä kulkija.
      Jotenkin vaan haluaisi pitkittää odotuksen alkua, sitä tunnetta, että juuri nyt on kaikki parhaimmillaan. Onneksi kuihtuneiden tilalle puhkeaa uusia kukkia ja myöhemmin syksyllä odotetaan sadon kypsymistä ja värien leiskuntaa ruskassa.

      Poista
  9. Helle vie tosiaan nopeasti monen kukkijan loiston ja ihailu jää hetkeen. Hyvä, kun ehtii kuvia ottaa ja ikuistaa palasen kukintaa. Toisaalta on monta kasvia, joiden eteen ei juurikaan mitään tarvitse tehdä, joten ei sitten niin harmitakaan, jos kukinnasta ei pääse nauttimaan pidemmän aikaa. Tulee vain todettua nopea ohikiitävä hetki ja etenevä kesä. Yritetään silti ehtiä nauttia tästä lyhyestä kesästä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on onneksi lähes kaikki perennat sieltä helpommasta päästä. Kovin suureen vaivannäköön ei aikani riitä. Ehkä uusia hankintoja odotan eniten ja niiden kukinnan soisin jatkuvan todella pitkään. Kuvia täytyy yrittää ehtiä napsia muistoksi.

      Poista
  10. Pikakelauksella tuntuu pari viimeistä viikkoa menneen. Kukinnan runsaus melkein lajilla kuin lajilla on tänä vuonna yltäkylläistä, enkä kyllä valita.
    Louise Bugnetia minulla ei ole, vaikka houkutus sen hankkimiseen on suuri. Teresanruususta sen sijaan olen iloinnut jo useamman kesän. Se kukkii sitä ahkerammin, mitä useammin muistaa poistaa ohikukkineet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei kukkarunsautta voi pistää pahakseen.
      Teresanruususta täytyykin poistaa kukat sitä mukaa kun ne vanhenevat. Viime kesänä se toimi.

      Poista
  11. Tämä alkukesän intensiivinen kukinta on juuri sitä, mitä odotan minäkin koko pitkän talven ja aina se menee yhtä nopeasti ohi. Itse tartun näihin hetkiin kuljeskelemassa hiljakseen tuossa pihalla nenä kiinni tuoksuvissa kukissa ja usein puhelin tai kamera kädessä, jotta saan kuvattua mahdollisimman paljon :)
    Kaunista kesäkuista viikkoa sinulle 🤍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On meneillään puutarhan juhlahetket. Minäkin hiippailen tai istuskelen pihalla ja valokuvaan näihin aikoihin tosi paljon. Talvella kuviin on mukava palata. Vähän niin kuin juhliinkin palaa kuvien myötä.
      Samoin sinulle upeita kesäviikkoja!

      Poista

Kiitos, kommenttisi on tervetullut! - Thank you, your comments are welcome!