2020-05-29

Kuurot korvat ja meden tuoksu

Hedelmäpuiden ja marjapensaiden kukkiessa etsin katseellani pörriäisiä niiden lähettyviltä. Johtuneeko tuulista, alkukevään koleasta säästä vai pörriäisten vähentymisestä, mutta kovin kankean oloisesti ne ovat kömpineet tänä keväänä mesiapajille. Kyllä mehiläisiä ja kimalaisia on, mutta vähänlaisesti. Jätin nurmikkoa leikkaamatta tarjotakseni voikukkia, mutta niissäkin on kovin hiljaista. On keväitä, jolloin on ollut tunkua samalla kukalle.


Helpotuksesta kumminkin huokaan, kun parin lämpimän päivän jälkeen pörriäisiä on enemmän ja niiden surina saa minutkin hyrisemään. Siinä on sama tyytyväisyysvaikutus kuin kissan kehräyksessä, rauhoittava, rentouttava ja vakuuttava ääni: kaikki on hyvin. Kuurokaan en ole.


Ensimmäistä kertaa villi kirsikkapuuni on täynnään kukkia ja vain jokunen mehiläinen kiertelee sen kukissa. Ihmettelen, eikö puu osaa houkutella pörriäisiä luokseen. Onko vika kukissa? En haista niiden tuoksua, ja mieleen tulee jo itse ryhtyä mehiläiseksi. Kukinta on hetkessä ohi. Muutama kaunis aurinkoinen päivä ja jo on ruskeaa terälehtien laitamilla. Ehkä jokunen mehiläinen riitti, nähtäväksi jää.

Tämä lienee peltokimalainen??

Toisin on kaukasianpitkäpalon kukilla. Sen meden tuoksu täyttää koko puutarhan, vaikka kasvia on vain parissa paikkaa. Vielä pitkään tuoksun hälvettyäkin sen ympärillä pörrää kymmenittäin mehiläisiä ja kimalaisia. Kävikö niin, että juhlat on siellä, missä on parhaat tarjoilut?

Vasu täynnä, mutta kukan nielun pohjalla on vielä jotain.

Luepa Ylen juttu kasvien taidosta kuulla. Vuoden vanha julkaisu, mutta yhä mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Onkohan kaukasianpitkäpalolla parempi kuulo?

Suloisia surinoita viikonloppuun!

12 kommenttia:

  1. Ai sitä ihanaa pörinää hedelmäpuiden alla ollessa, niiden ollessa täydessä kukassa! Siinä mieli lepää kun sekä katselee että kuuntelee:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nurmikon leikattuani laitoin riippumaton jo valmiiksi koristeomenapuun alle, jotta kukinnan alkaessa voin nukahtaa surina korvissani.

      Poista
  2. Kiinnostavaa asiaa kasvien kuulosta! Kasveilla on ihmeellisiä taipumuksia. Tulee mieleen se Judi Denchin ihana ohjelma puista, mitä kaikkea niiden elämään sisältyykään.
    Nyt on ihanat tuoksut, ehkä toiset vain osaavat houkutella paremmin kuin toiset. Puuskaisia päiviä on tosiaan ollut eikä silloin paljon näe pörriäisiä lentämässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä voi puuskassa ajautua siivet nurinniskoin vaikka mihin. Parempi pysyä maan tasalla pitkäpalkojen kukissa. Ehkä niillä jonkinlaista ajatustoimintaakin on...tai muuten vaan tieto "selkärangassa".
      Muistan tuon ohjelman. Ihan käsittämätöntä, miten yksi puu voi sitoa niin paljon hiilidioksidia. Tuossa Ylen jutussa tutkijat väittivät perunoiden puhuvan, mitä ei kumminkaan pystytty todistamaan. Mietinkin, mistä ne juttelisivat. Mulla on kahdeksan mukulaa kasvamassa ja kohta ne vihertyy, jos ei kukaan käy multaamassa.

      Poista
  3. Toukokuun alussa oli paljon pörriäisiä ja perhosia. Kylmän jakson saavuttua kaikki ötökät katosivat. Nyt niitä on näkynyt jonkun verran, mutta ei lainkaan aiemmassa mittakaavassa. Meillä kriikunoiden kukinta on jo osittain ohi. Niiden alla ei kovaäänistä pörinää kuulunut. Lämmöstä huolimatta tuuli on ollut monena päivänä navakkaa. Mielelläni ryhtyisin pölyttäjäksi, mutta runsaskukkaisen puun kanssa pitäisi olla sata pientä sivellintä hyppysissä.
    Mukavaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samanlainen tuntuma surisijoista.
      Pölyttäjä, tulevaisuuden ammatti! Palveluksessanne surinalla vai ilman? Taitaa hunajat jäädä saamatta =).

      Poista
  4. Surinaa kuuluu mökkipihalla enemmän tuomenkukissa kuin mustikanvarvuissa... on totta, että joidenin kasvien ympärillä käy mahdoton pöhinä. Onneksi nyt sentään on lämmintä, joten eiköhän kirsikatkin tule pölytettyä. Hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekin on selvinnyt tänä surinakeväänä, että tietyt pölyttäjät käyvät tietyissä kasveissa. Olen sen kyllä periaatteessa tiennyt, mutta nyt on tullut ymmärrettyäkin.

      Poista
  5. Niin se näyttää olevan kasvimaailmassakin, että mieluisimmat juhlat ovat siellä, missä on parhaat tarjoilut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se näin on. Tosin hyvä seura korvaa heppoisemmankin tarjoilun. Pörriäiset ei ehkä seurustele, vaan ovat vakavan asian äärellä. Ravinnonkeruu ja lisääntyminen taitaa olla niiden elämäntehtävät (niin kuin meillä ihmisilläkin!). On taas paljon uutta ja ihmeellistä opittavaa, kun ehtisi tutustua niiden elämään paremmin.

      Poista
  6. Olipa mielenkiintoinen tutkimus. Meillä on näkynyt pörriäisiä suunnilleen saman verran kuin aikasempinakin vuosina. Ehkä ne täällä pohjoisemmassa eivät ehtineet edes heräillä ensimmäisten lämpimien aikana, vaan pysyivät talvehtimispaikoissaan odottamassa oikeasti sopivia säitä. Pölyttäjien määräkin kyllä lisääntyy hyvin, jos kesän säät ovat suotuisia. Jotkut kasvit muuten houkuttelevat aivan erityisen hyvin pörriäisiä. Meillä sellainen on nukkapähkämö, jossa riittää vilskettä pitkään senkin jälkeen kun kukat ovat kuihtuneet. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nukkapähkämö on hyvä houkutin, samoin ihan tavallinen päivänkakkara, ja todellisia magneetteja ovat loistosalvia ja iisoppi.
      Hyvää viikonloppua!

      Poista

Kiitos, kommenttisi on tervetullut! - Thank you, your comments are welcome!